Nimeke

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia

Kumpuoja, J. 2011. "The English Disease": The Times ja jalkapallohuliganismi 1966–1985. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Kulta, H. 2017. Suomen virallinen F1-ääni taaplaa omalla tyylillään. Yksi meistä: Niki Juusela. Fair Play 50(3), 26–27.

Kulmala, I. 2012. Vihaatko sinä urheilua? Suomen Lehdistö 12.9.2012.

https://suomenlehdisto.fi/vihaatko-sina-urheilua/#top

Kulmala, I. 2012. Urheilujournalismia Remingtonin hengessä. Fair Play 45(2), 8–9.

Kulmala, I. 1995. Sankareita onhan heitä – eli mitä tapahtui, kun urheilutoimittaja halusi tietää mitä urheilutoimittaja tekee. Fair Play 28(4), 6.

Kulju, M. 1998. Urheilujournalismi hahmottaa kuvaamme muista ihmisistä. Ollilainen (7), 3.

Kulju, M. 2001. Oulun Seudun Urheilutoimittajat täytti 30 vuotta. Fair Play 34(3), 8.

Kulha, K. K. 1998. Urheilu ja media. Teoksessa Välähdyksiä Suomen urheilusta. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö, 90–91.

Kulha, K. K. 1979. Tiedotusvälineet liikuntatiedon välittäjinä Suomessa. Teoksessa T. Suurnäkki (toim.) Liikunta suomalaisessa kulttuurissa : seminaari 23.-24.11.1978 Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 68. Somero, 173–180.

Kulha, K. K. 1982. Laaja julkisuus ei ole itsetarkoitus. Teoksessa H. Nygrén (toim.) Citius altius fortius: Suomen Olympiayhdistys ry 1907–1982. Helsinki: Suomen Olympiayhdistys ry, 86–91.

Kuisma, J. 2022. Urheilutoimituksissa löyhkäävät yhä rasismi ja seksismi. Journalisti 14.3.2022.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2022/03/urheilutoimituksissa-loyhkaavat-yha-rasismi-ja-seksismi/

Kuisma, L. 2019. Pelkkää peeärrää? Lähdekäytännöt Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden urheilusivuilla. Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903111342

Kuisma, J. 2021. Kenttien kamppaileva kieli. Urheilulehti (17), 59.

Kuikka, M. 2010. Tunteiden koko kirjo: Suomalaisen ja ruotsalaisen lehdistön näkemys brasilialaisesta jalkapallosta MM-kisoissa 1958 ja 1966–1978. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Krouvila, P. 1981. Urheilutoimitukset muutosten paineissa. Liikunta & Tiede 18(5), 184–186.

Kraneis, S. 2018. Kuriositeetista valtavirtaan – videopelit ja e-urheilu suomalaisessa mediassa. Teoksessa S. Kraneis & K. Rantala (toim.) Kaikki E-urheilusta. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisuja 55, 129–148.

Kovanen, P. 1978. Sanomalehtien urheilukielen leksikaalisia ja fraseologisia erityispiirteitä. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kotkas, K. 1964. PR ja urheilu. Mainostaja (3), 5.

Kotilainen, S. 2020. Kriisiajan urheiluviestintää. Keski-Suomen Suojeluskuntalainen -lehti sotavuosien urheilumediana. Teoksessa H. Roiko-Jokela & A. Holmila (toim.) Urheilun kriisejä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2019–2020. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 165–191.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004162789

Kosunen, J. 2022. Yhden ja 3000 pelin mies. Juha-Pekka Jalo ehti selostaa urheilua viidellä eri vuosikymmenellä. Urheilulehti (19), 48–53.

Kosunen, J. 2021. Seuraava peli on tärkein. Mikko Innanen näki jo lapsena Suomen viihdemaailman kirkkaimmat huiput läheltä. Urheilulehti (45), 26–31.

Kosunen, J. 2004. Bosniassa huonot järjestelyt: Toimittajat pyydettiin pois katsomosta. Fair Play 37(2), 17.

Kostiainen, V. J. 1919. Hukkuva laiva. Urheilijat apuun! Työväen Urheilulehti, 137–138.

Koskiluoma, J. 1952. Olympiakisat ja Suomen Yleisradio. Teoksessa P. Tiilikainen (toim.) Olympiavihjeitä 1952. Helsinki: Olympiakirja, 3–6.