Nimeke

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia

Karisto, A. 1951. Ampujainlehti lähtee 25:nnelle vuositaipaleelleen. Ampujainlehti (1), 5.

Kari, T. 2002. Urheilusta, dopingista, etiikasta. Liikunta & Tiede 39(6), 41–42.

Kari, K. 1956. Mitä kisakenttä on merkinnyt minulle. Kisakenttä 46(3–4), 44–45, 62.

Karhunpesä, M. 2012. ”Lydia lykki lujasti Hämeenlinnan ladulla”. Naisiin ja miehiin viittaaminen Helsingin Sanomien urheilu-uutisten otsikoissa vuosina 1950–2010. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304022658

Karhu, A-C. 2022. Upea urheilukuva vai paheksuttava kuvakulma? Kristiina Mäkelä ärähti haarovälikuvasta ja ihan syystä. Fair Play 55(3), 11.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Karasti, K. 2022. Urheilun erikoismediat suomalaisella urheilumedian kentällä – tapauskohtaisessa tarkastelussa jääkiekkomedia Jatkoaika.com. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202208254331

Kantola, U. 1945. Miksi suomalainen urheilulehti on niin ikävä? TUL jouluna, 34–35, 62.

Kantola, U. 1953. Kansa vaatii parempaa kuin pelkkää pajunköyttä radion ja sanomalehtien urheiluselostajilta. TUL jouluna, 62–63.

Kanto, J. 2015. Jalkapallon periferia ja arvokisattomuuden traumat: Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa 1996–1997 ja 2006–2007. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261670

Kankaanpää, T. 2022. Taistelu tv-euroista. Superpesiksen seurat ja Pesäpalloliitto kärhämöivät lajin tuoreen tv-sopimuksen rahanjaosta. Urheilulehti (29), 34–35.

Kankaanpää, T. 2020. 15 euroa ja makkaraliput. Selostajien uusi innokas sukupolvi törmää ilmiön raadollisempaan puoleen törkypalautteissa ja taskurahaksi kelpaavissa palkkioissa. Urheilulehti (49), 18–22.

Kangaslampi, M. 1981. Yksipalstaisella aloitettiin. Fair Play. UL:n 50-vuotisjuhlanumero, 29.

Kangaslampi, M. 1987. Tosi kiinalainen juttu. TUL-lehti (17), 16.

Kangaslampi, M. 1986. Rakkaalla lapsella on monta isää. Teoksessa A. O. Arponen (toim.) Suomen Urheilutoimittajat 1986. Lappeenranta: Suomen Urheilutoimittajain Liitto, 8–15.

Kangaslampi, M. 1992. Hiihtoniilo puolikengissä. Yksi meistä: Risto Taimi. Fair Play 25(3), 6–7.

Kangaslampi, M. 1988. Apteekkioppilaasta urheilutoimittajaksi. Yksi meistä: Väinö Koivula. Fair Play 21(3), 6–7.

Kangas, P. 1985. Urheilutoimittaja Voitto Sulander: Kirjoitan niille, jotka ovat katsomosta vek. Sanomalehtimies-Journalisten 61(14), 6.

Kanerva, P. 2022. ”Onko jääkiekko urheiluperheen musta lammas?” Jääkiekon väkivalta suomalaisessa lehdistössä 1980–2005. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206143292

Kanerva, M. 2013. Murroskausi kaukalossa: The New York Times ja Pohjois-Amerikan ja Neuvostoliiton jääkiekkoilun vuorovaikutus vuosina 1986–1989. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Kanerva, J. & Tikander, V. 2017. Suosikkiselostaja pirtutrokarina. Teoksessa J. Kanerva & V. Tikander (toim.) Havuja Perkele! 100 suomalaista urheiluhetkeä. Helsinki: Fitra, 44–45.

Kanerva, J. 1998. Urheilureportteri. Teoksessa Välähdyksiä Suomen urheilusta. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö, 106–107.

Kanerva, J. 2005. Urheilujournalismin rappio. IS Veikkaaja (47), 3.

Kanerva, J. 2003. Urheilijan elämänkaari kiehtoo. Keskisuomalaisen urheilutoimituksen esimies Ilkka Kulmala on saanut seurata aitiopaikalta nuorten urheilijoiden kehittymistä maailmanmestariksi. Veikkaaja (3), 42.

Kanerva, J. 2020. Tunteet pinnassa. Urheilusta kirjoittavat toimittajat hakevat juttuihinsa emotionaalisia ääritiloja. Teoksessa M. Varmavuori (toim.) HSJ 100, Helsingin Seudun Journalistien jäsenlehden 100-vuotisjuhlanumero; Lööppi 27(4), 48–53.

https://issuu.com/lukemisto/docs/hsy100_?fr=sNmJmODU0MDE4Nw