omeka-facet

Virkkunen, U. 1973. Sprot eli urheilun julkiset agentit. Seura (38), 16–17.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061236728

Villanen, F. 2021. Sportjournalisters syn på mångfald – en fallstudie av Yle Sporten. Åbo Akademi. Fakulteten för pedagogik och välfärdsstudier. Magisteravhandling.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061236728

Villa, V. 2012. Jalkapallon MM-kisojen käsittely The Timesissa 1950–1970. Helsingin yliopisto. Filosofian, historian ja kulttuurin tutkimuksen pro gradu -tutkielma.

Viljanen, S. 1990. Urheilun sankaritarinat – sanomalehden urheilu-uutisen narratologista analyysia. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/123522/2/Viljamaa_Tuomas_2016_gradu.pdf

Viljamaa, T. 2016. Punakoneen hiipuva gloria: Yleisradion ja Helsingin Sanomien urheilujournalismin suhde Neuvostoliittoon sekä entisiin neuvostotasavaltoihin vuosien 1988–1994 olympialaisissa. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/123522/2/Viljamaa_Tuomas_2016_gradu.pdf

Vilermo, J. 1978. Pitkän taipaleen kohokohta: kun Urheilulehti ilmestyi joka päivä. Suomen Urheilulehti (51–52), 10.

http://www.urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15618

Vilén, J. 2006. Taistelua ja kyyneleitä. Helsingin Sanomien ja Aamulehden urheilusivujen sukupuolen uutisointia Ateenan vuoden 2004 kesäolympiakisoissa. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15618

Viitanen, V. 1984. Seuralehden teko ei ole ylivoimaista puuhaa. Suunnistaja 39(15), 20.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004143220

Viitala, S. 2020. ”Mary Lou Retton taisteli kuin mies” – Naiseuden diskurssit mediassa Los Angelesin olympialaisissa 1984. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004143220

Viinikanoja, M. 2000. Structures in newspaper sports discourse. Oulun yliopisto. Englannin kielen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Vihavainen, R. 1997. Vihdoinkin Holmenkollenilla! Fair Play 30(2), 8.

Vihavainen, R. 1993. Työ harrastusten parista. Yksi meistä: Antero Viherkenttä. Fair Play 26(4), 12–13.

Vihavainen, R. 1995. TV-teltassa viihtyisää maailmancupia Kiirunan kaamoksessa. Fair Play 28(1), 9.

Vihavainen, R. 1994. Turpiin tullut enemmän ja kiitoksia vähemmän. Yksi meistä: Paul Lemström. Fair Play 27(1), 4–5.

Vihavainen, R. 1987. Mistä pienet tytöt ottavat sankarinsa? Naisten liikunta ja naisurheilu joukkotiedotuksen kuvaamana. Kisakenttä 77(5), 109, 205.

Vihavainen, R. 2001. Helsingin Sanomien uutispäätoimittaja Reetta Meriläinen: ”Urheilutoimitus antoi hyvän opin”. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 40.

Vihavainen, M. 1992. Upotreblenie voennoj leksiki v russkoj sportivnoj presse. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Vettenniemi, E. 2011. Urheilusankaruuden uudet raamit [arvostelu kirjasta A. Teronen & P. Vuolle (toim.) 2010. Suomalaisia urheilijakohtaloita: Kiveen hakatut. Helsinki: Kirjapaja]. Hiidenkivi 18(4), 51–52.

Vettenniemi, E. 2010. Urheilu, media ja skandaalin anatomia. Teoksessa E. Vettenniemi (toim.) Hiihto & häpeä: Lahti 2001 mediaskandaalina. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 11–31.

Vettenniemi, E. 2006. Täytyykö urheilutoimittajan tykätä urheilusta. Teoksessa J. Kanerva (toim.) Paikoillenne valmiit... Suomen urheilutoimittajat 2006. Helsinki: Urheilutoimittajain Liitto, 11–22.

https://idrottsforum.org/veterk_laine120606/

Vettenniemi, E. 2012. Tabloid wars – the Nordic episode [arvostelu kirjasta A. Laine (toim.) 2011. Urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelu: Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista. Helsinki: Edita].