Nimeke

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia

Halme, Y. 1930. Uppercut otti nimensä nyrkkeilystä. Teoksessa A. Korpisuo (toim.) Suomen nyrkkeily 10-vuotias. Helsinki: Helsingin Nyrkkeilyseura - Helsingfors Boxningsklubb, 34–36.

Halme, Y. 1954. Sanomalehdistö ja UPI. Teoksessa Puulaakin puolesta 30 vuotta 1925–1955: Muistiinpanoja Helsingin toiminimien ja virastojen yhteisen urheiluseuran Urheilu-Propaganda-Idrott'in UPI:n toiminnasta kolmekymmenvuotistaipaleella 1925–1954. Helsinki: UPI.

Halme, Y. 1928. Ruotsalainen sanomalehdistö runsaasti suomalaista edellä. Suomalainen Voimailulehti (8), 26–27.

Halme, Y. 1928. Miten olympialainen urheiluselostus syntyy. Miesten Lehti (22–23), 50–52.

Halme, Y. 1958. ”Keilaajalla” ikää sekä 10 että 20 vuotta. Keilaaja (2), 3.

Halme, E. 2005. Just Do It? Kuinka urheilija pärjää mediajulkisuudessa. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Halme, Y. 1968. Muistojen haja-ammuntaa ja muutakin SU-lehdessä. Suomen Urheilulehti (48), 16–17.

Hallbäck, T. 2001. Ennakkojuttu pelkkä puffi? Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 3.

Halila, H. & Norros, O. 2017. Immateriaali- ja televisiointioikeudet. Teoksessa H. Halila & O. Norros (toim.) Urheiluoikeus. Helsinki: Alma Talent, luku XI.

Hakuli, S. 1994. Kännykkäkisat Lillehammerissa. Fair Play 27(1), 14–15.

Hakuli, J. 2015. Kansallinen identiteetti urheilujournalismissa – Tarkastelussa Sotshin olympialaisia koskevat artikkelit Ilta-Sanomissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/6986

Hakala, J. 2018. Urheilu on merkittävä osa elämää. Yksi meistä: Terttu Karhumaa. Fair Play 51(3), 18–19.

Hakala, J. 1989. Suomen Urheilulehden suhtautuminen Työväen Urheiluliittoon oikeistoradikalismin vuosina 1930–1932. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hagfors, K. 2008. Siitäkö yli mistä aita on matalin? Fair Play 41(1), 21.

Hagfors, K. 2007. Fair Play sai hyvän arvosanan. Fair Play 40(3), 35.

Haavisto, K. 2020. Koripalloekspertillä riittää intohimoa urheilun laaja-alaiseen seuraamiseen. Yksi meistä: Petri Siitonen. Fair Play 53(2), 30–31.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-20/

Haapiainen, O. 2003. Radion urheiluselostuksen prosodista, syntaktista ja tekstilingvististä tarkastelua. Tutkimuskohteena paikallisradion jääkiekko-ottelu Jokipojat-Jokerit. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Haapasalo, J. & Parikka, R. (toim.) 1976. Talviolympialaisten seuraaminen radiosta ja televisiosta 3.-15.2.1976. Oy Yleisradion Ab:n PTS-elin. Sarja B8.

Haapanen, S. 1988. Ilmojen halki. Aikakauslehdistö (1), 20–22.

Haapamäki, J. 2004. Mika Myllylä nykyajan urheilusankarina. Perinteinen ja nykyaikainen urheilusankaruus kohtaavat. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Haapamatti, K. 2016. Hevosmiesten tietotoimisto. Toimittaja Toni Niemistö seuraa raveja aina kun on valveilla. Journalisti 92(9), 25.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-nr-9#/page=24

Haapalainen, M. & Oja, L. 2016. Vuoden urheilukuva – Tali ja koko maailma. Journalisti 92(3), 16.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-nr3#/page=16

Haapalainen, M. 2017. Yksi plus yksi on yksi. Urheilun viikkolehtien kenttä elää, vaikka Sanoma osti kilpailijansa pois markkinoilta. Journalisti 93(9), 13.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-nro92017#/page=12

Haapalainen, M. 2018. Vouhottaja ja valtionuskonto. Musiikkitoimittaja Pekka Laine käänsi katseensa huippu-urheiluun. Journalisti 94(5), 16–17.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-nro52018#/page=16