Hae

Add filter Add group

88 items

Siira, K. 2004. Urheilujournalismi Etelä-Pohjanmaan maakunnan imagon rakentajana. Esimerkkeinä sanomalehdet Ilkka ja Pohjalainen. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Six, A. 2011. Tasa-arvoa urheilukentille: afroamerikkalaiset urheilijat The New York Timesin ja Washington Postin käsittelyssä toisen maailmansodan jälkeen. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1998794040

Tervo, M. 1998. Nationalismi ja territoriaalisuus vuosisadan alun urheilujournalismissa. Oulun yliopisto. Maantieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

https://doi.org/10.1080/09663690120111609

Tervo, M. 1999. 'Me' ja 'muut': Kansallisen identiteetin rakentaminen vuosisadan alun urheilujournalismissa. Alue ja ympäristö 28(2), 90–102.

Tervo, M. 2003. Geographies in the making: Reflections on sports, the media, and national identity in Finland. University of Oulu. Department of Geography. Publications of the Geographial Society of Northern Finland. Nordia Geographical Publications 32(1).

https://doi.org/10.1080/1461098042000222243

Torro, M. 2006. Suomalainen näkökulma Moskovan olympiakisoihin sanomalehdistössä kesällä 1980. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006367

Turtiainen, R. 2024. Arvokisat pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden some-vaikuttamisen näyttämönä. Lähikuva 36(3–4), 68–86.

https://doi.org/10.23994/lk.142494

Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Barcelonan olympialaiset ja kansallisidentiteettien rakentuminen sanomalehdissä. Kasvatus & Aika 4(2), 159–178.

https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68202/29122

Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Identiteetin rakentuminen Barcelonan olympialaisten uutisoinnissa 1992. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68202/29122

Valkama, M. 2012. Median mukiloimat. Journalisti 88(6), 32.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/06/palstat/takasivu-median-mukiloimat/

Vares, V. 1997. Rähmällään tartaniin? Suomalainen urheilujournalismi ja sen tulkinnat itäblokin urheilujärjestelmästä ja -menestyksestä Montrealin, Moskovan ja Los Angelesin olympialaisten näkökulmasta. Teoksessa V. Vares (toim.) Urheilu ja historia: Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Turku: Turun yliopisto, 147–168.

Vares, V. 2019. Tito 8 – Stalin 6. Vuoden 1952 olympiakisojen Jugoslavian ja Neuvostoliiton kaksi ottelua ja niiden merkitys suomalaisen lehdistön kautta nähtynä. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Tarkk’ampujia ja terveitä ihmisiä. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran Vuosikirja 2018. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 173–190.

Viljamaa, T. 2016. Punakoneen hiipuva gloria: Yleisradion ja Helsingin Sanomien urheilujournalismin suhde Neuvostoliittoon sekä entisiin neuvostotasavaltoihin vuosien 1988–1994 olympialaisissa. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/123522/2/Viljamaa_Tuomas_2016_gradu.pdf

Virtanen, V. 2021. Valko-Venäjälle vai ei? Valtapelin näyttäytyminen urheilujournalismissa jääkiekon miesten MM-kisojen 2021 isännyyden siirron eri vaiheissa. Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105124889

Westerberg, J. 2024. Turun Sanomien välittämä kuva urheilusta kansainvälisen vaikuttamisen keinona jatkosodan aikana. Faravid 55, 103–130.

https://faravid.journal.fi/article/view/145241

Westerberg, J. 2024. Urheilu loi taistelijoita ja valveutuneita kansalaisia. Ajankuvia urheilun ja talvisodan vuorovaikutuksesta Turun Sanomien liberaalisessa linjassa. Ennen ja nyt – historian tietosanomat 24(2), 54–72.

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.137921