Hae

Kanerva, P. 2022. ”Onko jääkiekko urheiluperheen musta lammas?” Jääkiekon väkivalta suomalaisessa lehdistössä 1980–2005. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206143292

Kanto, J. 2015. Jalkapallon periferia ja arvokisattomuuden traumat: Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa 1996–1997 ja 2006–2007. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261670

Karvala, S. 1999. Urheilu myös jakoi katajaista kansaa. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 171–186.

Kemppinen, S. 2003. Venäläinen urheilukieli ja -selostukset tunteiden tulkkina ja yhteisen identiteetin muovaajana. Helsingin yliopisto. Kouvolan käännöstieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Koljonen, K. 2004. Valmiiksi naurettu juoru veti verkon vakavaksi. Media & Viestintä 27(1), 137–151.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62458

Korhonen, A. 2020. ”Eksoottiset namupalat” – Kriittinen diskurssianalyysi Helsinki Cupiin osallistuneiden brasilialaisten, yhdysvaltalaisten ja italialaisten jalkapalloilijoiden uutisointirepresentaatioista Helsingin Sanomissa 1980–1990. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012185382

Korkeaniemi, T. 1989. Suomen yhteiskunnallisen tilanteen heijastuminen Kouluvoimistelu ja -urheilu -lehden kannanotoissa maailmansotien välisenä aikana. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Koskela, J. 1995. Amerikan halkijuoksut 1928 ja 1929. Urheilullisuus – suomalaisuus – julkisuus. Teoksessa A. Nevala (toim.) Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995. Joensuu: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 163–174.

Kotilainen, S. 2020. Kriisiajan urheiluviestintää. Keski-Suomen Suojeluskuntalainen -lehti sotavuosien urheilumediana. Teoksessa H. Roiko-Jokela & A. Holmila (toim.) Urheilun kriisejä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2019–2020. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 165–191.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004162789

Kuikka, M. 2010. Tunteiden koko kirjo: Suomalaisen ja ruotsalaisen lehdistön näkemys brasilialaisesta jalkapallosta MM-kisoissa 1958 ja 1966–1978. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kulju, M. 1998. Urheilujournalismi hahmottaa kuvaamme muista ihmisistä. Ollilainen (7), 3.

Kulmala, I. 1995. Sankareita onhan heitä – eli mitä tapahtui, kun urheilutoimittaja halusi tietää mitä urheilutoimittaja tekee. Fair Play 28(4), 6.

Laine, J. 2022. ”Ei joltakin muotisuunnittelijalta tulla kysymään, oliko tietoinen valinta perustaa perhettä uran aikana” – Huippu-urheilijoiden kokemuksia vanhemmuuden käsittelystä suomalaisessa urheilumediassa. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202208224278

Laine, K. & Römpötti, T. 2024. Mediatutkimusta Hornankattilasta. Lähikuva 36(3–4), 3–7.

https://doi.org/10.23994/lk.142490

Lehikoinen, P. 1993. Suomen suuri tilaisuus. Helsingin olympiakisojen välittämä Suomi-kuva Saksan Liittotasavaltaan ja Yhdysvaltoihin. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtonen, E. 2021. Rahantekokone vai perheenjäsen? Raviurheilun diskurssit ja hevosen representaatiot Hevosurheilu-lehden pääkirjoituksissa 2010-luvulla. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104029338

Lempinen, S. 2007. Urheilujournalismin ihmiskäsityksestä. Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien urheilusivujen heijastaman ihmiskäsityksen analysointia filosofisten ihmiskäsitysten näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Informaatiotieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lindberg, J. 1997. Isännyys velvoittaa, ystävällisyys valloittaa – Miten Helsingin olympialaisilla yritettiin vaikuttaa Suomi-kuvaan. Helsingin yliopisto. Taloushistorian pro gradu -tutkielma.

Luikku, S. 1998. Kaikki muuttuu paitsi urheilujournalismi: "nuorten vammattomien miesten tulospörssi hallitsee urheilusivuja". Liikunta & Tiede 35(3), 30–31.

Mahlamäki, M. 2021. Rahalla saa ja hevosella pääsee: Raviurheilun, hevospelaamisen ja hevostalouden kulttuuriset merkitykset ja kentät journalismissa ja hevosväen toimintaympäristöinä. Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Tampereen yliopiston väitöskirjat 431.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1996-0

Maijala, H-M. 2006. Urheilujohtajuuden tulkinnat suomalaisessa sanomalehdistössä. Tapaustutkimus Suomen Olympiakomitean puheenjohtajavaalista marraskuussa 2004. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006132

Maikola, L. 2005. Politiikkaa vai urheilua? Münchenin vuoden 1972 olympialaiset ja olympialaisten uhkakuvat Helsingin Sanomien ja The Timesin uutisoinnissa. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Malinen, V. 2019. Autourheilua, ihmisoikeushuolia ja ulkopolitiikkaa – The Guardianin ja MTV3:n F1-uutisoinnin analysointia Bahrainin ja Venäjän osakilpailuista. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/146822/Malinen_Ville_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mannermaa, J. 2004. Oudosta ilmiöstä seuratuksi urheiluksi. Lumilautailu Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä 1988–2003. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia