Hae

Add filter Add group

95 items

Salomaa, E. 2014. Kansallisen identiteetin rakentuminen urheilukertomuksissa – Osallistujien roolit ja prosessit yleisurheilun MM-kisauutisoinnissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/5135

Sammallahti, J. M. 2007. Politiikka urheilussa. Tukholman olympiakisojen uutisointi suomalaisissa ja amerikansuomalaisissa lehdissä. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://www.researchgate.net/publication/303234587_A_Fine_Line_Crossing_and_Erecting_Borders_in_Representing_Male_Athletes%27_Relationships_to_Nature

Santala, L. 1935. Poikaurheilun propagandatoimintaa julkaisujen valossa. Voimistelu ja Urheilu (22), 12.

Siira, K. 2004. Urheilujournalismi Etelä-Pohjanmaan maakunnan imagon rakentajana. Esimerkkeinä sanomalehdet Ilkka ja Pohjalainen. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Silvennoinen, M. 2004. The many levels of sports narration. Forum: Qualitative Social Research 5(2), Art. 20.

http://www.qualitative-research.net/index.php/fqs/article/view/611/1324

Six, A. 2011. Tasa-arvoa urheilukentille: afroamerikkalaiset urheilijat The New York Timesin ja Washington Postin käsittelyssä toisen maailmansodan jälkeen. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1998794040

Tervo, M. 1998. Nationalismi ja territoriaalisuus vuosisadan alun urheilujournalismissa. Oulun yliopisto. Maantieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

https://doi.org/10.1080/09663690120111609

Tervo, M. 1999. 'Me' ja 'muut': Kansallisen identiteetin rakentaminen vuosisadan alun urheilujournalismissa. Alue ja ympäristö 28(2), 90–102.

Tervo, M. 2002. Sports, ‘race’, and the Finnish national identity in Helsingin Sanomat in the early twentieth century. Nations and Nationalism 8(3), 335–356.

http://dx.doi.org/10.1111/1469-8219.00054

Tervo, M. 2003. Geographies in the making: Reflections on sports, the media, and national identity in Finland. University of Oulu. Department of Geography. Publications of the Geographial Society of Northern Finland. Nordia Geographical Publications 32(1).

https://doi.org/10.1080/1461098042000222243

Tervo, M. 2004. A cultural community in the making: Sport and national imagery in Helsingin Sanomat in 1912–36. Sport in Society 7(2), 153–174.

https://doi.org/10.1080/1461098042000222243

Torro, M. 2006. Suomalainen näkökulma Moskovan olympiakisoihin sanomalehdistössä kesällä 1980. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006367

Turtiainen, R. 2024. Arvokisat pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden some-vaikuttamisen näyttämönä. Lähikuva 36(3–4), 68–86.

https://doi.org/10.23994/lk.142494

Turtiainen, R., Friman, U. & Ruotsalainen, M. 2020. “Not Only for a Celebration of Competitive Overwatch but Also for National Pride”: Sportificating the Overwatch World Cup 2016. Games and Culture, 15(4), 351–371.

https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1555412018795791

Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Barcelonan olympialaiset ja kansallisidentiteettien rakentuminen sanomalehdissä. Kasvatus & Aika 4(2), 159–178.

https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68202/29122

Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Identiteetin rakentuminen Barcelonan olympialaisten uutisoinnissa 1992. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68202/29122

Valkama, M. 2012. Median mukiloimat. Journalisti 88(6), 32.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/06/palstat/takasivu-median-mukiloimat/

Vares, V. 1997. Rähmällään tartaniin? Suomalainen urheilujournalismi ja sen tulkinnat itäblokin urheilujärjestelmästä ja -menestyksestä Montrealin, Moskovan ja Los Angelesin olympialaisten näkökulmasta. Teoksessa V. Vares (toim.) Urheilu ja historia: Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Turku: Turun yliopisto, 147–168.

Vares, V. 2019. Tito 8 – Stalin 6. Vuoden 1952 olympiakisojen Jugoslavian ja Neuvostoliiton kaksi ottelua ja niiden merkitys suomalaisen lehdistön kautta nähtynä. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Tarkk’ampujia ja terveitä ihmisiä. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran Vuosikirja 2018. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 173–190.

Viljamaa, T. 2016. Punakoneen hiipuva gloria: Yleisradion ja Helsingin Sanomien urheilujournalismin suhde Neuvostoliittoon sekä entisiin neuvostotasavaltoihin vuosien 1988–1994 olympialaisissa. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://www.utupub.fi/bitstream/10024/123522/2/Viljamaa_Tuomas_2016_gradu.pdf

Virtanen, V. 2021. Valko-Venäjälle vai ei? Valtapelin näyttäytyminen urheilujournalismissa jääkiekon miesten MM-kisojen 2021 isännyyden siirron eri vaiheissa. Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202105124889

Westerberg, J. 2024. Turun Sanomien välittämä kuva urheilusta kansainvälisen vaikuttamisen keinona jatkosodan aikana. Faravid 55, 103–130.

https://faravid.journal.fi/article/view/145241

Westerberg, J. 2024. Urheilu loi taistelijoita ja valveutuneita kansalaisia. Ajankuvia urheilun ja talvisodan vuorovaikutuksesta Turun Sanomien liberaalisessa linjassa. Ennen ja nyt – historian tietosanomat 24(2), 54–72.

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.137921