Hae

Add filter Add group

162 items

Airaksinen, S. 2016. Urheiluseurojen talutusnuorassa? Suomenkielisten 5–7–päiväisten paikallis- ja maakuntalehtien urheilutoimittajien näkemyksiä kriittisyydestä. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701111021

Alaja, E. 2005. Yksilöurheilijalla pidempi tie lehtien sivuille. Yksilöurheilijan on oltava menestyneempi, avoimempi ja hänen yksityiselämänsä kohahduttavampaa kuin joukkueurheilijalla medianäkyvyyden saavuttamiseksi, arvioi Helsingin yliopistossa tehty mediatutkimus. Urheilulehti (46), 40–41.

Aro, T. 1917. Kuuluuko urheilijain yksityiselämän valvonta urheiluseuroille? Suomen Urheilulehti 798, 815–816.

Bryggare, A. 2001. Urheilua – mitä se on? Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 28.

Einonen, T. & Pasanen, P. 1997. Mediajulkisuus osana huippu-urheilua. Tapaus Toni Nieminen. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Forsblom, M. 2006. Helsinki Cup – median lempilapsi. Fair Play 39(2), 14–15.

Haapalainen, M. 2015. Teemu 2.0. Journalisti 91(2), 36.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-nro2#/page=36

Halme, E. 2005. Just Do It? Kuinka urheilija pärjää mediajulkisuudessa. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hannula, M. 2005. Huippu-urheilijoilla monenlaisia mediakokemuksia. Aiheelliseen kritiikkiin ei ole huomauttamista. Fair Play 38(4), 7.

Hannula, M. 2009. Hikihaastattelu on haastava laji. Fair Play 42(4), 8–9.

Hannula, M. 2009. Urheiluseura ei korvaa ammattitoimittajaa. Journalisti 16(12).

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2009/12/debatti/urheiluseura_ei_korvaa_ammattito/

Hannula, M. 2016. Kotikisat putkeen sekä jäällä että haastattelualueella. Suomen kultajoukkueella oli harvinaisen kokenut mediayhteysmies. Fair Play 49(1), 22–23.

Hatunen, E. 2017. Urheilijoista uutistoimistoiksi. Fair Play 50(4), 53.

Hatunen, E. 2019. Kokija, asiantuntija ja altavastaaja: Valmentaja on monessa roolissa mediassakin. Valmentaja 25(4), 14–15.

Hatunen, E. 2020. Huuhkajat liiteli Vuoden Joukkueeksi: Median kiinnostuksessa rikotaan nyt ennätyksiä. Fair Play 53(1), 12–13.

Heinilä, K. 1987. Urheilija ja julkisuus. Liikunta & Tiede 24(3), 128–129.

Heinilä, K. 2016. Huippu-urheilu, kansakunnan pyhä lehmä. Urheilujärjestöjen ja median välillä on symbioottinen ystävyys- ja avunantosuhde, joka ehkäisee kriittisyyden ja toisinajattelun jo ennalta. Kanava 4/2016.

Hemánus, P. 1981. Urheilujournalismi ja huippu-urheilu: Heijastussuhde vai symbioosi? Liikunta & Tiede 18(5), 180–183.

Hemánus, P. 1983. Urheilujournalismi ja huippu-urheilu: heijastussuhde vai symbioosi? Teoksessa P. Vuolle (toim.) Liikuntaviestintä. Jyväskylän yliopisto. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen opetusmonisteita 9, 40–53.

Hemánus, P. 1996. Olisiko huippu-urheilua ilman urheilujournalismia? Teoksessa H. Westermarck & H. Karjalainen (toim.) Terve sielu terveessä ruumiissa. Helsingin yliopisto, Vapaan sivistystyön toimikunta, 109–118.

Hiitelä, J. 2011. Jatkoaika.com: Lätkämedian nuori kapinallinen. Fair Play 44(3) 80-v juhlanumero, 13–15.

Hintikka, M. 2007. Kiekkojournalisteja, lätkäjätkiä. Fair Play 40(3), 10–11.

Hirvonen, H. 2022. "Mitähän tekemistä tälläkin oli urheilun kanssa? Suomalaisen jalkapallokannattajan mediakuva. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202209214630

Holmén, J. 2014. Urheilija ja julkisuus. Juoksija 44(3), 30–31.