Hae

Aalto, H. 1996. Kenen etuja ajat, urheilujournalisti? Fair Play 29(4), 15.

Ahola, M. & Lamosuo, H. 2014. Yksilölajit kunniaan. Jääkiekon ja jalkapallon valta-asema urheilutoimittamisessa vahvistuu, vaikka toimituksissa tarvittaisiin myös yksilölajien osaamista. Fair Play 47(3), 32.

Ahola, R. 1979. Branching in a ’quality’ and ’popular’ paper and in the columns of news, sport and art. Oulun yliopisto. Englantilaisen filologian laitos. Pro gradu -tutkielma.

Alanen, J. 1996. Reunahuomautuksia Atlantasta: Pirstoutunut unelma ja kuiviksi puristetut urheilijat. Fair Play 29(3), 4–5.

Aro, J. 2011. Mainostemppu suututti urheilutoimittajat. Journalisti 87(4), 20.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2011/04/uutiset/mainostemppu-suututti-urheilutoi/

Arola, J. 2024. Tutut nimet A-lehtien uuden digimedian tekijöinä – tavoitteena ”urheilukeskustelun johtajuus”. Suomen Lehdistö 6.5.2024.

https://suomenlehdisto.fi/tutut-nimet-a-lehtien-uuden-digimedian-tekijoina-tavoitteena-urheilukeskustelun-johtajuus/

Arolainen, T. 1984. Urheilujournalismi osa suurempaa kokonaisuutta. Fair Play 17(4), 19–23.

Arponen, A. O. 1998. Tuttu, tuntematon urheilujournalismi. Liikunta & Tiede 35(4), 27–28.

Arponen, A. O. 2014. Lajiensa parhaat (novelli teoksesta Pallo karkasi käsistä). Fair Play 47(4), 68–69.

Aunola, A. 2011. Juhlaseminaarissa käytiin antoisa paneelikeskustelu. Fair Play 44(4), 21.

Eerikäinen, J. 2007. Hollolasta kajahtaa. Tästäkin lehdestä tuttua narinaa: urheilujournalismi ei ole tarpeeksi kriittistä. Urheilulehti (8), 8.

Eerikäinen, J. 2017. Analyysin tarve. Journalismi, eikä vähiten urheilujournalismi saa nykyisin kritiikkiä siitä, että klikit ratkaisevat. Urheilulehti (24), 3.

Eerola, S. 2024. ”Jokerit Putinin propagandaliigassa” – Jääkiekkosarja valtatyökaluna? Miten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kuvasivat KHL:ää ja sen toimintaa pehmeän vallan näkökulmista tarkasteltuna vuosina 2013–2022. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Politiikkatieteet, valtio-oppi. Pro gradu -tutkielma.

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092574812

Ehrlén, V. 2024. Media valaisee urheilun pimeitä nurkkauksia. Kaivolla-blogi 19.8.2024.

https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/media-valaisee-urheilun-pimeita-nurkkauksia/

Ehrlén, V. 2024. “It’s a Balancing Act”: Contradictory Ambitions of Journalistic Media in Addressing Harassment in Sport. Media and Communication 12.

https://doi.org/10.17645/mac.8198

Hagfors, K. 2008. Siitäkö yli mistä aita on matalin? Fair Play 41(1), 21.

Hannula, M. 2011. Mediakonkari Saku Tuominen urheilutoimittajien huomisesta: ”On pakko nähdä enemmän vaivaa ja kirjoittaa terävämmin”. Fair Play 44(3) 80-v juhlanumero, 17–18.

Hannula, M. 2015. Kirsi Alm-Siira: Tulevaisuudessa kaikki artikkelit julkaistaan Facebookin kautta. Fair Play 48(3), 8–9.

Hatunen, E. 2019. Maailma muuttuu – miten käy urheilujournalismin. Fair Play 52(3), 15.

Hatunen, E. 2021. Raha on hyvä renki urheilussa, mutta huono isäntä urheilujournalismissa. Fair Play 54(1), 43.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2021/

Hatunen, E. 2022. Vuoden digitaalinen hitti: Suomen hetki tarjosi elämyksiä yleisölleen. Fair Play 55(1), 34–35.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2022/

Heinilä, K. 2000. Millainen rooli urheilujournalismilla on yhteiskunnassa? Teoksessa M. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi: Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu: Tieteellinen katsaus II. Jyväskylä: Likes, 273–284.

Hemánus, P. 1973. Liikuntatiedotus heijastajana ja vaikuttajana. Teoksessa P. Vuolle (toim.) Liikuntaviestinnän seminaari Varalan liikuntaopistolla Tampereella 14.-16.11.1973: seminaariraportti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 37. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura, 30–33.

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia