Hae

Edit search

17 julkaisua

Honkonen, M. 2019. Sankari ja nolla. Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Journalisti 95(2), 21.

Jaakkola, L. 2010. Olympiasankaruuden sukupuoli – Urheilusankaruuden representaatiot Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kolamo, S. 2014. Diego Maradona ambivalenttina miesruumiin mediaspektaakkelina. WiderScreen 17(3–4).

Kyrönlahti, M. 2015. Hockeyhjältar i finska och svenska dags- och kvällstidningar. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lindgren, T. 2020. Suurmiesten kuoleman jälkeen saa puhua myös heidän pimeistä puolistaan. Journalisti 5.2.2020.

Mäntylä, M. 2013. Yllättäjät ja epäonnistujat urheilujournalismissa – Suomalaisurheilijoiden arvottaminen lehdistössä. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Paasonen, E. 2019. Menetetyt mitalit – Miten urheilutoimittajat esittivät vuoden 2012 Lontoon olympiakisoissa epäonnistuneet suomalaissuosikit? Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Paloniemi, A. 2023. Mestarillisesti hallittuja suorituksia ja pika-aatelointeja: Wilma Murron ja Topi Raitasen urheilusankaruus Urheilulehdessä vuosina 2015–2022. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta/ Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Rantamäki, P-J. 2009. Sankariksi sanomalehdessä. Diskurssianalyysi jalkapallon MM-kisojen 2006 urheilusankaruuksien rakentumisesta Helsingin Sanomissa ja Die Weltissä. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Saure, H. 2010. Patsastelua pohjoiskorealaisittain. Journalisti 86(18), 22.

Tervo, J. 2020. ”Oletko sä viikinki vai oletko sä ämmä!” Sankarimyytin ja maskuliinisuuden ongelmallisuus suomalaisten kamppailu-urheilijoiden omaelämäkerroissa. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Turhanen, T. 2013. Naisampumaurheilijan julkisuuskuva – Ampumaurheilun uutisointi ja Satu Mäkelä-Nummelan julkisuuskuva Helsingin Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 olympialaisten aikana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Turtiainen, R. & Kolamo, S. 2020. Serena Williams – urheilija-aktivisti postfeministisen urheilukulttuurin aikakaudella. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 128–134.

Vettenniemi, E. 2011. Paavo Nurmi’s posthumous doping case: An essay on drugs, money, and the vagaries of sports journalism. Scandinavian Sport Studies Forum (2), 119–136.

Vettenniemi, E. 2012. ”Loistelias tappio”. Jean Bouin ja ranskalainen olympiajulkisuus. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Hannes ja Tukholma. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2012. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 139–148.

Virtapohja, K. 2000. Media ja urheilun skandaalit. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 57–63.

Virtapohja, K. 2000. The secrets of sport heroes. The drama created by journalism is one part of making of the sport heroes. NORDICOM Review 22(1), 19–28.