Hae

Add filter Add group

1713 items

Vanhatalo, N. 2014. Esko Seppänen: Ajoitus ja kommunikointi tärkeimpiä somemaailman sääntöjä. Fair Play 47(4), 56.

Vanhatalo, N. 2015. Panu Pokkinen: ”Tulevaisuudessa robotit tulevat ja vievät urheilutoimittajien työt”. Fair Play 48(3), 6–7.

Vanhatalo, N. 2016. Netflix ja Google tulevaisuuden urheilukanavat? Fair Play 49(1), 18–19.

Vanhatalo, N. 2017. Mixed Zonen kielikylpyjä. Fair Play 50(3), 25.

Vanhatalo, N. 2017. ”Ne paskiaiset tulevat helpottamaan meidän töitä:” Tekoäly ja robottijournalismi vievät urheilutoimittamisenkin uudelle tasolle ja haastavat samalla ammattikuntamme määrittämään uudelleen ja tarkemmin työmme toimenkuvat. Fair Play 50(4), 50–51.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2014/10/debatti/outoa-retoriikkaa/

Vares, V. 1997. Rähmällään tartaniin? Suomalainen urheilujournalismi ja sen tulkinnat itäblokin urheilujärjestelmästä ja -menestyksestä Montrealin, Moskovan ja Los Angelesin olympialaisten näkökulmasta. Teoksessa V. Vares (toim.) Urheilu ja historia: Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Turku: Turun yliopisto, 147–168.

Vares, V. 2019. Tito 8 – Stalin 6. Vuoden 1952 olympiakisojen Jugoslavian ja Neuvostoliiton kaksi ottelua ja niiden merkitys suomalaisen lehdistön kautta nähtynä. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Tarkk’ampujia ja terveitä ihmisiä. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran Vuosikirja 2018. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 173–190.

Varjanen, M. 1998. Urheilutoimittajan rooli muuttunut melkoisesti. Fair Play 31(1), 13.

Varjus, S. 1994. Futisfani tv-paratiisissa. Veikkaaja 14.3., 16–17.

Varoma, O. 1951. 25 vuotta ampumaurheilujournalistiikkaa. Ampujainlehti (12), 194–196.

Varoma, O. 1987. Arvi A. Karisto perusti Ampujainlehden. Ampujainlehti (8), 10.

Varoma, O. 1987. Lehdentekijät 1927–55. Ampujainlehti (8), 11, 15.

Varpela, V. 2008. Jääkiekkojournalismin kentällä. Pierre Bourdieun kenttäteoria ja Suomen Jääkiekkoliiton lehtijulkisuus 2000-luvulla. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Vartio, K. 1954. Urheilutoimittajat ja yleisurheilukilpailut. Yleisurheilu (5), 1.

Vartio, K. 1956. Suhteellisuudesta lehtien urheiluosastoissa. Yleisurheilu (9), 1.

Vasala, P. 1981. Huippu-urheilija ja lehdistö. Teoksessa Suomen Olympiakomitea (toim.) Urheilutoimittajaseminaari. OK:n koulutusaineistoa 7901. Vierumäki, 410–413.

Vehviläinen, H. 2025. Suomen monipuolisin jalkapallopodcast [Arvostelu julkaisusta Yle urheilun 11 ystävää -jalkapallopodcast]. Liikunta & Tiede 62(2), 78–79.

Vehviläinen, P. 1996. Citius, altius, Nykänen. Journalisti 72(4), 8–9.

Vehviläinen, P. 1998. Urheilujournalismin ainoa ongelma ei ole doping. Journalisti 74(14), 9.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2010/07/palstat/takasivu_mista_naita_mantteja_oi/

Veijola, S. 1990. Taustajuttu urheilujournalismin arkipäivästä. Liikuttaja (1), 7.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2009/08/kolumnit/takaikkuna/

Vepsäläinen, P. 2010. Urheilutoimittajan tähtäimessä tohtorinhattu. Viime talven aikana freelance-urheilutoimittaja, historioitsija, kirjailija ja tutkija Mika Kulju nousi ehkä hieman yllättäen koko Pohjois-Suomen suosituimmaksi luennoitsijaksi. Fair Play 43(2), 30–31.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201601111062

Vesa, R. 1970. Kuka kouluttaisi urheiluseurojen mainos- ja informaatiojaostoja? Suomen Urheilulehti (35), 3–4.

Vesander, L. 2008. Joukkuepeliä vai sooloilua? Maakuntalehtien urheilutoimitusten yhteistyö jalkapallon MM-kisoissa 2006. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Vesander, L. 2024. Enemmän vähemmällä. Urheilulehti (39), 67.