Hae
423 items
Hämäläinen, T. 2016. Mitä suomalaiset urheilutoimittajat tekevät Twitterissä? Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/845
Hänninen, R. 2014. Media suomalaisessa lumilautailukulttuurissa. WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Riitta-Haenninen-WS-3-4-2014.pdf
Iire, A. 2023. Räkäkiekkoa vai marttakerhomaista puuhastelua? Sukupuoliroolit Jääkiekkolehdessä 1993–2003. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/177707/Iire_Anniina_opinnayte.pdf?sequence=1
Ikonen, S. 2022. Kauemmas kaverijournalismista. Eerikki Lyytikäinen. Fair Play 55(2), 24–25.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2022/
Ilonen, V. 2021. Onko ihonvärillä vaikutusta uutisen otsikkoon? Huippujalkapalloilijoita käsittelevä otsikointi iltapäivälehdessä. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311536
Jaakkola, L. 2010. Olympiasankaruuden sukupuoli – Urheilusankaruuden representaatiot Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20487
Jeskanen, A. 2016. Tee se itse -uutisia tilauksesta, eli kuinka osallistava journalismi toimii käytännössä: CASE Sporttiareena. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20160853
Jouppi, E. 2008. "Must on tullu urheiluhullu." Fanikulttuurin tuottaminen ja ylläpitäminen IS Veikkaajan erikoislehdissä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19150
Juppi, P. 1997. Toimittaja rallimaailman sisäpiiriläisenä. Jyväskylän Suurajojen saama julkisuus Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Keskisuomalaisessa vuosina 1951–1996. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1997723277
Juurikko, K. & Glad, T. 2013. Kiviojan tyhjentävä näytös. Journalisti 89(3), 2.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2013/03/palstat/kuvaviesti-kiviojan-tyhjentava-n/
Järvinen, H. 2016. Urheilutapahtumien lähetysten suoja ja uusmedia. Helsingin yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201609212746
Järviö, P. 2020. Yksi meistä: Maria Vesterisestä ei tullut opettajaa vaan urheilutoimittaja. Fair Play 53(4), 52–53.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2020/
Järviö, P. 2021. Juha-Pekka Jalo kaipaa Suomeen parempaa selostajakoulutusta. Fair Play 54(4), 63.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/
Kaivosaari, A. 2017. "Lempeä Lydia" – "voimakas Björgen." Naishiihtäjien representoinnin muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Studies in Sport, Physical Education and Health 255.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6984-4
Kallio, O-P. 2020. Ruumiillisesti ja henkisesti vahva työväestö: Työväen Urheilulehden ja sen kirjoittajien näkemykset työväenurheiluaatteen levittämisestä vuosina 1919–1921. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009297169
Kamppuri, P. 2013. Roller derby. Uutta naisurheilua – uutta naiseutta? Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272389
Kananen, M. 2020. ”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys”: Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 69–83.
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90947
Kanerva, J. 2020. Tunteet pinnassa. Urheilusta kirjoittavat toimittajat hakevat juttuihinsa emotionaalisia ääritiloja. Teoksessa M. Varmavuori (toim.) HSJ 100, Helsingin Seudun Journalistien jäsenlehden 100-vuotisjuhlanumero; Lööppi 27(4), 48–53.
https://issuu.com/lukemisto/docs/hsy100_?fr=sNmJmODU0MDE4Nw
Kanerva, P. 2022. ”Onko jääkiekko urheiluperheen musta lammas?” Jääkiekon väkivalta suomalaisessa lehdistössä 1980–2005. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206143292
Kanto, J. 2015. Jalkapallon periferia ja arvokisattomuuden traumat: Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa 1996–1997 ja 2006–2007. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261670
Karasti, K. 2022. Urheilun erikoismediat suomalaisella urheilumedian kentällä – tapauskohtaisessa tarkastelussa jääkiekkomedia Jatkoaika.com. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202208254331
Karhu, A-C. 2022. Upea urheilukuva vai paheksuttava kuvakulma? Kristiina Mäkelä ärähti haarovälikuvasta ja ihan syystä. Fair Play 55(3), 11.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/
Karhunpesä, M. 2012. ”Lydia lykki lujasti Hämeenlinnan ladulla”. Naisiin ja miehiin viittaaminen Helsingin Sanomien urheilu-uutisten otsikoissa vuosina 1950–2010. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304022658
Karjalainen, M. 2020. Kolmelle Elämäntyö urheilutoimittajana -tunnustus. Fair Play 53(2), 10–11.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-20/