Hae

Edit search

25 julkaisua

Aalto, P. 2000. Naiset, liikunta ja tasa-arvo. Liikunta & Tiede 37(3), 22–26.

Ervasti, E-L. & Pirinen, R. 1985. Urheilu ja ihmiskuva: tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Liikunta & Tiede 22(4), 182–185.

Jääskeläinen, A-M. 2009. Ihmisveturista Satupekkaan. Urheilutarinoiden maskuliiniset sankarit. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Selkäpuolelta. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2009. Jyväskylä: Gummerus, 118–138.

Kallio, H. 1990. Seksististä lehtikirjoittelua. Naistutkimus (3), 72–73.

Karvala, S. 1999. Urheilu myös jakoi katajaista kansaa. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 171–186.

Koljonen, K. 2004. Valmiiksi naurettu juoru veti verkon vakavaksi. Media & Viestintä 27(1), 137–151.

Koskela, J. 1995. Amerikan halkijuoksut 1928 ja 1929. Urheilullisuus – suomalaisuus – julkisuus. Teoksessa A. Nevala (toim.) Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995. Joensuu: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 163–174.

Laine, A. 2012. Suomelle rökäletappio urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelussa. Liikunta & Tiede 49(1), 21–25.

Laine, K. & Römpötti, T. 2024. Mediatutkimusta Hornankattilasta. Lähikuva 36(3–4), 3–7.

Luikku, S. 1998. Kaikki muuttuu paitsi urheilujournalismi: "nuorten vammattomien miesten tulospörssi hallitsee urheilusivuja". Liikunta & Tiede 35(3), 30–31.

Mäkelä, A. 2007. Muuttuva naiskuva: Naisyleisurheilu Helsingin Sanomissa vuosien 1983 ja 2005 MM-kisoissa. Teoksessa H. Roiko-Jokela, E. Sironen & P. Heikkilä (toim.) Vanhat mestarit. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2007. Jyväskylä: Minerva, 73–85.

Nieminen, S. 1998. Propagandasta jalkapallon mediasirkukseen. Teoksessa A. Halmesvirta & H. Roiko-Jokela (toim.) Urheilu, historia ja julkisuus. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja. Jyväskylä: Atena, 111–129.

Ojajärvi, S. & Valtonen, S. 2001. Naisten lentopallo, asiaa! Media & Viestintä 24(1), 19–26.

Pfister, G. 2003. Kaupan paljasta pintaa – Anna Kournikova ja urheilu tavarana. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Kynäniekkoja, kivinyrkkejä, mäki-matteja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2003. Jyväskylä: Atena, 152–166.

Pirinen, R. 1989. Naisurheilu ja joukkotiedotus. VK-lehti (5), 26–28.

Pirinen, R. 1998. Sukupuoli ja mediaurheilu. Teoksessa A. Halmesvirta & H. Roiko-Jokela (toim.) Urheilu, historia ja julkisuus. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja. Jyväskylä: Atena, 25–35.

Pirinen, R. 1999. Sukupuoli sanomalehtien urheilusivuilla. Lammin likka heitti kultaa, mutta Tohmajärven karhu pelasti Suomen maineen. Media & Viestintä 22(2), 30–43.

Pirinen, R. 2001. Naiseus nyrkkeilyhanskassa. Teoksessa M. Nikunen, T. Gordon, S. Kivimäki & R. Pirinen (toim.) Nainen / naiseus / naisellisuus. Tampere: Tampere University Press, 142–156.

Saarenmaa, L. 2010. Kuningaskotkan kosteat kisareissut – miesurheilijat ja alkoholi mediassa. Media & Viestintä 33(1), 136–143.

Tiihonen A. 1994. Urheilussa kilpailevat maskuliinisuudet. Teoksessa J. Sipilä & A. Tiihonen (toim.) Miestä rakennetaan maskuliinisuuksia puretaan. Tampere: Vastapaino, 229–251.

Turtiainen, R. 2010. ”Tässä ovat Käldin enkelit”. Mediavälitteistä arvokisahuumaa naisten jalkapallon EM-kotikisoissa. Kasvatus & Aika 4(2), 179–202.

Turtiainen, R. 2015. Men’s Soccer? Naisten jalkapallon MM-kisat sosiaalisessa mediassa. WiderScreen 18(3).

Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Barcelonan olympialaiset ja kansallisidentiteettien rakentuminen sanomalehdissä. Kasvatus & Aika 4(2), 159–178.

Vares, V. 1997. Rähmällään tartaniin? Suomalainen urheilujournalismi ja sen tulkinnat itäblokin urheilujärjestelmästä ja -menestyksestä Montrealin, Moskovan ja Los Angelesin olympialaisten näkökulmasta. Teoksessa V. Vares (toim.) Urheilu ja historia: Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Turku: Turun yliopisto, 147–168.