Hae

Add filter Add group

200 items

Kuikka, M. 2010. Tunteiden koko kirjo: Suomalaisen ja ruotsalaisen lehdistön näkemys brasilialaisesta jalkapallosta MM-kisoissa 1958 ja 1966–1978. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kulju, M. 1998. Urheilujournalismi hahmottaa kuvaamme muista ihmisistä. Ollilainen (7), 3.

Kulmala, I. 1995. Sankareita onhan heitä – eli mitä tapahtui, kun urheilutoimittaja halusi tietää mitä urheilutoimittaja tekee. Fair Play 28(4), 6.

Lahti, L. 2022. Naisleijonat: sankareita vai tytönhupakoita? Uutisointi Helsingin Sanomissa naisten ja miesten jääkiekkomaajoukkueesta maailmanmestaruus- ja olympiaturnausten aikana vuosina 1990–2019. Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 2003. Aftonbladet vs. Ilta-Sanomat. Ruotsalaisen ja suomalaisen iltapäivälehden urheilujournalismia tarkasteleva diskurssianalyyttinen tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 2011. Urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelu: Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista. Helsinki: Edita.

Laine, A. 2012. Suomelle rökäletappio urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelussa. Liikunta & Tiede 49(1), 21–25.

Laine, A. 2020. Urheilu-uutisointi muuttuu: Feministitutkijoiden mielestä liian hitaasti. Liikunta & Tiede 57(2), 30.

Laine, J. 2022. ”Ei joltakin muotisuunnittelijalta tulla kysymään, oliko tietoinen valinta perustaa perhettä uran aikana” – Huippu-urheilijoiden kokemuksia vanhemmuuden käsittelystä suomalaisessa urheilumediassa. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202208224278

Laine, K. & Römpötti, T. 2024. Mediatutkimusta Hornankattilasta. Lähikuva 36(3–4), 3–7.

https://doi.org/10.23994/lk.142490

Lehikoinen, H. 2010. Vammaishuippu-urheilu ammattilaistuu – pysyykö media mukana? Fair Play 43(2), 22–23.

Lehikoinen, P. 1993. Suomen suuri tilaisuus. Helsingin olympiakisojen välittämä Suomi-kuva Saksan Liittotasavaltaan ja Yhdysvaltoihin. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtinen, T-L. 2006. Nais- ja miesurheilijan representointi Helsingin Sanomissa vuoden 2004 Ateenan olympialaisten kontekstissa. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200688

Lehtinen, T. 2006. Sankarista tähdeksi – suomalaisen miesurheilijan muuttuva mediakuva. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtisaari, M. 2019. Naisten urheilu saa yhä enemmän palstatilaa. Fair Play 52(3), 22–23.

Lehtokari, V. 2006. Vammaisia areenalla. Diskurssianalyysi Helsingin Sanomien paralympialais-uutisoinnista. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtonen, A. 2017. Homoseksuaalisuuden representaatiot urheilujournalismissa 2014. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201706012628

Lehtonen, E. 2021. Rahantekokone vai perheenjäsen? Raviurheilun diskurssit ja hevosen representaatiot Hevosurheilu-lehden pääkirjoituksissa 2010-luvulla. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe202104029338

Lempinen, S. 2007. Urheilujournalismin ihmiskäsityksestä. Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien urheilusivujen heijastaman ihmiskäsityksen analysointia filosofisten ihmiskäsitysten näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Informaatiotieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lemström, P. 2000. Erityisliikunnan näkyvyys. Fair Play 33(3), 3.

Lindberg, J. 1997. Isännyys velvoittaa, ystävällisyys valloittaa – Miten Helsingin olympialaisilla yritettiin vaikuttaa Suomi-kuvaan. Helsingin yliopisto. Taloushistorian pro gradu -tutkielma.

Luikku, S. 1998. Kaikki muuttuu paitsi urheilujournalismi: "nuorten vammattomien miesten tulospörssi hallitsee urheilusivuja". Liikunta & Tiede 35(3), 30–31.

Lumpiola, M. 2004. Naisurheilija uhrautuu menestyäkseen, miesurheilijan vaimo uhrautuu menestyksen vuoksi. Retorista analyysia Urheilulehden ja naistenlehden tavoista kirjoittaa menestyneestä urheilijasta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Löflund-Kuusela, H. 2005. Litteä vatsa, hyvä kunto vai iloinen fiilis? Jaettuja käsityksiä naisten liikunnasta liikuntalehdissä. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.