Hae

Add filter Add group

181 items

Sihvonen, V. 1993. Lehtien tuottama ilmiö Ringa Roposta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Siira, K. 2004. Urheilujournalismi Etelä-Pohjanmaan maakunnan imagon rakentajana. Esimerkkeinä sanomalehdet Ilkka ja Pohjalainen. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Six, A. 2011. Tasa-arvoa urheilukentille: afroamerikkalaiset urheilijat The New York Timesin ja Washington Postin käsittelyssä toisen maailmansodan jälkeen. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Sonninen, A-P. 1998. Tutkija: Media väheksyy edelleen naisten urheilua. Suomen Urheilulehti (22), 9.

Tanhuanpää, A. 2019. Anni Vuohijoelta perustavaa laatua oleva kysymys SuomiAreenalla: Miksi pufferoida vain pelkän naiseuden takia? Fair Play 52(3), 21.

Tekijä tuntematon. Nuoria ja naisia ei pidä unohtaa urheilujutuissa. 1998. Suomen Lehdistö 68(5), 5.

Tekijä tuntematon. TV syrjinyt naisurheilua. 1987. Sanomalehtimies-Journalisten 63(8), 10.

Tervo, M. 1998. Nationalismi ja territoriaalisuus vuosisadan alun urheilujournalismissa. Oulun yliopisto. Maantieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Tervo, M. 1999. 'Me' ja 'muut': Kansallisen identiteetin rakentaminen vuosisadan alun urheilujournalismissa. Alue ja ympäristö 28(2), 90–102.

Tervo, M. 2003. Geographies in the making: Reflections on sports, the media, and national identity in Finland. University of Oulu. Department of Geography. Publications of the Geographial Society of Northern Finland. Nordia Geographical Publications 32(1).

Tiihonen A. 1994. Urheilussa kilpailevat maskuliinisuudet. Teoksessa J. Sipilä & A. Tiihonen (toim.) Miestä rakennetaan maskuliinisuuksia puretaan. Tampere: Vastapaino, 229–251.

Toroi, N. 2007. Tasa-arvoinen urheilumedia? Naisurheilun asema television urheilu-uutisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Torro, M. 2006. Suomalainen näkökulma Moskovan olympiakisoihin sanomalehdistössä kesällä 1980. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006367

Tuominen, T. 2015. Paralympialaiset suomalaislehdissä: Barcelonan 1992 ja Lontoon 2012 paralympiauutisointi Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä ja Urheilulehdessä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512224125

Turtiainen, J. 2005. Hirviöitä ja bikinejä – urheilevat naiset maskuliinisuuden varjossa. Teoksessa M. Laiho & I. Ruoho (toim.) Median merkitsemät. Ruumis ja sukupuoli kuvassa. Jyväskylä: PS-kustannus, 51–68.

Turtiainen, R. 2010. Kuningaslaji ja perintöprinsessat – jalkapallon maskuliinisuudesta. Peili 1/2010, 18–20.

Turtiainen, R. 2010. ”Tässä ovat Käldin enkelit”. Mediavälitteistä arvokisahuumaa naisten jalkapallon EM-kotikisoissa. Kasvatus & Aika 4(2), 179–202.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1464461

Turtiainen, R. 2015. Men’s Soccer? Naisten jalkapallon MM-kisat sosiaalisessa mediassa. WiderScreen 18(3).

http://widerscreen.fi/assets/Riikka-Turtiainen-3-2015.pdf

Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.

https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf

Turtiainen, R. 2020. Naisten jalkapallon MM-kisat mediaurheilun tasa-arvon suunnannäyttäjinä. Liikunta & Tiede 57(2), 38–41.

https://research.utu.fi/converis/getfile?id=47363992&portal=true&v=1

Ukkonen, M. 2014. Ylistetty yhteiskunnallisuus, vieroksuttu viihteellisyys. Journalismin sisäiset hierarkiat ja naistenlehtijournalismin arvostus nuorten toimittajien silmin. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192495

Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Barcelonan olympialaiset ja kansallisidentiteettien rakentuminen sanomalehdissä. Kasvatus & Aika 4(2), 159–178.

https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68202/29122

Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Identiteetin rakentuminen Barcelonan olympialaisten uutisoinnissa 1992. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Vainio, T. 2000. Siniristi ja superlatiivi. Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelujen radioselostukset kansallisen identiteetin tuottajina 1959–1999. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2000835514