Hae

Add filter Add group

130 items

Karjalainen, M. 2001. Työtilaa löytyi Lahden MM-kisoista – uutisoinnin kohteet vetivät mielen matalaksi. Fair Play 34(1), 6.

Kokko, P. 1992. Nykäs-journalismin myytit. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kolamo, S. 2014. Diego Maradona ambivalenttina miesruumiin mediaspektaakkelina. WiderScreen 17(3–4).

http://widerscreen.fi/assets/Sami-Kolamo-WS-3-4-2014.pdf

Kopra, S. 2004. Mäntyrannan tahrasta Lahden skandaaliin. Urheilu ja suomalainen identiteetti vuosina 1972–2001 doping-tapausten valossa. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kopra, S. 2004. Mäntyrannan tahrasta Lahden skandaaliin: Urheilu ja suomalainen identiteetti vuosina 1972–2001 doping-tapausten valossa. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.

Korpimäki, H. 2013. Kolonialisoitu sankari Zinedine Zidane monikulttuurisen Ranskan symbolina ranskalaisessa lehdistössä ja kirjallisuudessa vuosina 1998–2006. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Koski, M. 1992. Matti on Matti. Teoksessa E. Sironen, A. Tiihonen & S. Veijola (toim.) Urheilukirja. Tampere: Vastapaino, 153–167.

Kupiainen, A. 2003. Ikonien kaatuminen: Pyhän näyttäytyminen Lahden dopingskandaalia käsittelevissä pääkirjoituksissa. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kärkkäinen, E. 2001. Kisavälähdyksiä Sydneyn olympialaisista. Urheilijakansamyytin ilmeneminen Helsingin Sanomien kuvakerronnassa. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 1972. Näin huomioitiin Viren ja Vasala maailman lehdissä ja mitä heidän urotekonsa merkitsee. Satakunnan Urheiluväen Joulu, 32–33.

Laitinen, V. 2007. Matti Nykänen mediailmiönä. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lampinen, M. 2003. Doping-tapaukset osana muuttunutta urheilujournalismin traditiota. Muutosta selittävä lähestymistapa. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtisaari, M. 2019. SUEK valmiina tukemaan urheilutoimittajia. Fair Play 52(1), 20–21.

Lehtivuori, R. 2002. Urheilutoimittaja ja doping. Millaiseksi suomalaiset urheilutoimittajat kokevat oman roolinsa dopinguutisoinnin ristipaineissa? Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002884761

Lemström, P. 2001. Valheiden ykköspesä. Fair Play 34(1), 3.

Lemström, P. 2002. Kaksinaismoraalin leikkikenttä? Fair Play 35(1), 3.

Lifländer, H-M. 2004. Luovuta ajoissa. Kilpahiihdon dopingskandaalin humoristinen käsittely internetissä. Helsingin yliopisto. Kulttuurien tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Lindgren, T. 2020. Suurmiesten kuoleman jälkeen saa puhua myös heidän pimeistä puolistaan. Journalisti 5.2.2020.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/02/suurmiesten-kuoleman-jalkeen-saa-puhua-myos-heidan-pimeista-puolistaan/

Lukka, J. 1993. Erään suomalaisen urheilijamyytin synty: suomalaisten sanomalehtien vuosina 1922–26 välittämä kuva juoksija Paavo Nurmesta. Turun yliopisto. Suomen historian laitos. Pro gradu -tutkielma.

Lukka, J. 1997. ’Nurmea kutsutaan turkulaiseksi vinttikoiraksi’. Näkemyksiä 1920-luvun alun suomalaisen sanomalehtikirjoittelun vaikutuksista Paavo Nurmen urheilijamyytin syntyyn. Teoksessa V. Vares (toim.) Urheilu ja historia: Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Turku: Turun yliopisto, 247–264.

Luomanpää, R. 2003. Lahden dopingtarina Helsingin Sanomissa. Uutisten muodostaman jatkokertomuksen draama-analyysiä. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lösönen, S. 2001. Verinen latu: Päiväkirja Lahden dopingskandaalista. Helsinki: Perhemediat.

Maaranen, E. 2005. Lieveilmiöt leviävät. Fair Play 38(3), 3.

Maaranen, E. 2008. Kaisa Varis ei unohdu. Fair Play 41(1), 3.