Karppanen, N. 2008. Liikuntalajien merkityslataukset. Lajien merkityssisällöt ja niiden erot kilpatasolla urheilumedian ammattilaisten näkökulmasta. Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma.
Karppinen, K. 1981. Urheilutoimittajana Kymenlaaksossa: kilpailu on kovaa. Valmennus (4–5), 40–41.
Karppinen, L. & Tanhuanpää, A. 2016. Ammattilaisia ja moniosaajia: Urheilutoimittajain Liitto 1931–2016. Helsinki: Urheilutoimittajain Liitto.
Karppinen, L. 1979. Urheilusivut Suomessa ja Englannissa. Urheilijan Joulu 1979, 26–32.
Karppinen, L. 2005. Jääkiekko jäi hiihtolajien jalkoihin. Suomen suosituimpana urheilulajina pidetty jääkiekko jäi tammikuun tv-katsojaluvuissa kauas perinteisten hiihtolajien taakse. Urheilulehti (6), 4–5.
Karppinen, L. 2005. Kehän kuningas. Ilmo Lounasheimo, 84, on legenda urheilutoimittajien joukossa. Urheilulehti (42), 26–29.
Karppinen, L. 2008. Jumala jäi eläkkeelle. Mao Tse-tungiin ja jumalaan verrattu selostajalegenda Bubi Wallenius on jäänyt eläkkeelle. Vai onko sittenkään? Urheilulehti (43), 36–40.
Karppinen, L. 2011. Koripallon elävä legenda. Vaikka Pentti Salmi ehti toimia tuttuna tv-kasvona pitkälti yli 20 vuotta, hänet tunnetaan myös elävänä koripallolegendana. Urheilulehti (47), 66–67.
Karppinen, L. 2011. Kuperkeikkamaisteri. Voimistelunopettaja Seppo Kannaksesta tuli 40 vuotta sitten yksi pidetyimmistä tv-kasvoista. Urheilulehti (45), 38–39.
Karppinen, L. 2011. Legendaarinen pioneeri. Jos legendaarisia urheiluselostajia pitäisi laittaa järjestykseen, ei ykköseksi voine nostaa ketään muuta kuin Anssi Kukkosen. Urheilulehti (44), 34–37.
Karppinen, L. 2011. Rakastetuin radioääni. Koko kansan rakastama moottoriturpa Raimo Häyrinen lienee Suomen kaikkien aikojen suosituin radioselostaja. Urheilulehti (48), 38–39.
Karppinen, L. 2011. Taitokiekon ystävä. Hiljattain Pro Urheilu -mitalilla palkittu Esa Sulkava, 74, on yksi maineikkaimmista urheilutoimittajista, joka teki pitkän ja ansiokkaan uran Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa. Urheilulehti (51–52), 26.
Karppinen, L. 2011. Urheilua urakalla. Lähes 20 vuotta kahta työtä paiskinut Juha Jokinen myöntää, että hän katselisi nykypäivän urheilulähetyksiä usein mielellään ilman selostusta. Urheilulehti (46), 38–39.
Karppinen, L. 2012. Lontoo on valmis. Fair Play 45(2), 16–18.
Karttunen, R. 1988. Suomen Urheilulehti suomalaisen voimistelu- ja urheiluelämän kuvaajana vuosina 1918–1939. Joensuun yliopisto. Suomen historian pro gradu -tutkielma.
Karvala, S. 1999. Urheilu myös jakoi katajaista kansaa. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 171–186.
Karvala, S. 1999. Urheilujournalismista talousjournalismia? Jyväskylä: Mediainstituutti.
Karvala, S. 2000. Urheilujournalismista talousjournalismia? Liikunta & Tiede 37(2), 12–13.
Karvinen, J. 1982. Urheilun seuraaminen joukkotiedotusvälineiden kautta ja kilpailupaikoilla sekä seuraamisen yhteydet omakohtaiseen liikuntakasvatukseen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
Kasari, H. 1991. Tieto janottaa: suomalaiset ahmivat television urheilulähetyksiä. Teoksessa T. Pyykkönen (toim.) Liikuntatieto napin alle – seminaari Kaupunkiopistolla Espoossa 21.-22.11.1991. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.
Kataja, M. 1985. Naisen kielellinen leimaaminen ja urheiluselostusten seksistinen kielenkäyttö. Liikunta & Tiede 22(6), 284–288.
Kataja, M. 1988. Urheilutoimittajan tietolähteet. Liikunta & Tiede 25(4), 182–183.
