Hae

Add filter Add group

2113 items

Kosunen, J. 2004. Bosniassa huonot järjestelyt: Toimittajat pyydettiin pois katsomosta. Fair Play 37(2), 17.

Kosunen, J. 2021. Seuraava peli on tärkein. Mikko Innanen näki jo lapsena Suomen viihdemaailman kirkkaimmat huiput läheltä. Urheilulehti (45), 26–31.

Kosunen, J. 2022. Yhden ja 3000 pelin mies. Juha-Pekka Jalo ehti selostaa urheilua viidellä eri vuosikymmenellä. Urheilulehti (19), 48–53.

Kotilainen, S. 2020. Kriisiajan urheiluviestintää. Keski-Suomen Suojeluskuntalainen -lehti sotavuosien urheilumediana. Teoksessa H. Roiko-Jokela & A. Holmila (toim.) Urheilun kriisejä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2019–2020. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 165–191.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004162789

Kotkas, K. 1964. PR ja urheilu. Mainostaja (3), 5.

Kovanen, P. 1978. Sanomalehtien urheilukielen leksikaalisia ja fraseologisia erityispiirteitä. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kraneis, S. 2018. Kuriositeetista valtavirtaan – videopelit ja e-urheilu suomalaisessa mediassa. Teoksessa S. Kraneis & K. Rantala (toim.) Kaikki E-urheilusta. Suomen Urheilumuseosäätiön julkaisuja 55, 129–148.

Krouvila, P. 1981. Urheilutoimitukset muutosten paineissa. Liikunta & Tiede 18(5), 184–186.

Kuikka, M. 2010. Tunteiden koko kirjo: Suomalaisen ja ruotsalaisen lehdistön näkemys brasilialaisesta jalkapallosta MM-kisoissa 1958 ja 1966–1978. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kuisma, J. 2021. Kenttien kamppaileva kieli. Urheilulehti (17), 59.

Kuisma, J. 2022. Urheilutoimituksissa löyhkäävät yhä rasismi ja seksismi. Journalisti 14.3.2022.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2022/03/urheilutoimituksissa-loyhkaavat-yha-rasismi-ja-seksismi/

Kuisma, L. 2019. Pelkkää peeärrää? Lähdekäytännöt Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden urheilusivuilla. Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201903111342

Kulha, K. K. 1979. Tiedotusvälineet liikuntatiedon välittäjinä Suomessa. Teoksessa T. Suurnäkki (toim.) Liikunta suomalaisessa kulttuurissa : seminaari 23.-24.11.1978 Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisuja 68. Somero, 173–180.

Kulha, K. K. 1982. Laaja julkisuus ei ole itsetarkoitus. Teoksessa H. Nygrén (toim.) Citius altius fortius: Suomen Olympiayhdistys ry 1907–1982. Helsinki: Suomen Olympiayhdistys ry, 86–91.

Kulha, K. K. 1998. Urheilu ja media. Teoksessa Välähdyksiä Suomen urheilusta. Helsinki: Suomen Urheilumuseosäätiö, 90–91.

Kulju, M. 1998. Urheilujournalismi hahmottaa kuvaamme muista ihmisistä. Ollilainen (7), 3.

Kulju, M. 2001. Oulun Seudun Urheilutoimittajat täytti 30 vuotta. Fair Play 34(3), 8.

Kulmala, I. 1995. Sankareita onhan heitä – eli mitä tapahtui, kun urheilutoimittaja halusi tietää mitä urheilutoimittaja tekee. Fair Play 28(4), 6.

Kulmala, I. 2012. Urheilujournalismia Remingtonin hengessä. Fair Play 45(2), 8–9.

Kulmala, I. 2012. Vihaatko sinä urheilua? Suomen Lehdistö 12.9.

https://suomenlehdisto.fi/vihaatko-sina-urheilua/#top

Kulta, H. 2017. Suomen virallinen F1-ääni taaplaa omalla tyylillään. Yksi meistä: Niki Juusela. Fair Play 50(3), 26–27.

Kumpuoja, J. 2011. "The English Disease": The Times ja jalkapallohuliganismi 1966–1985. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Kuopion urheilutoimittajien kerho r.y. 2004. Lukemattomia tarinoita: 40-vuotishistoriikki. Kuopio: Media Wallius.

Kupiainen, A. 2003. Ikonien kaatuminen: Pyhän näyttäytyminen Lahden dopingskandaalia käsittelevissä pääkirjoituksissa. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.