Hae

Add filter Add group

129 items

Ruuskanen, U. 2010. Harri Pirisen kolumnissa sovinismin tuoksahdus. Mielipide. Veikkaaja (42), 97.

Rytsölä, P. 2005. "En voi parhaalla tahdollanikaan ymmärtää, että kaikki johtuisi jalkapallosta." Argentiinan sotilasvallan järjestämät jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut ja turnauksen ajan yhteiskunnasta välittynyt lehdistökuva. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Rönkä, J. 2003. Sinisen syvin olemus. Suomimies syö professori Veijo Hietalan mukaan edelleen makkaraa. Ja katsoo televisiosta hiihtoa ja yleisurheilua. Urheilulehti (8), 18–21.

Rönkä, J. 2014. Rohkea avaus. ”Pitäisikö median lisätä naisurheilun seuraamista?” Urheilulehti (47), 3.

Salokangas, R. 1987. Juosten, hiihtäen ja painien maailmankartalle. Teoksessa S. Zetterberg (toim.) Suomen historian pikkujättiläinen. Porvoo: WSOY, 701–702.

Sammallahti, J. M. 2007. Politiikka urheilussa. Tukholman olympiakisojen uutisointi suomalaisissa ja amerikansuomalaisissa lehdissä. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Santala, L. 1935. Poikaurheilun propagandatoimintaa julkaisujen valossa. Voimistelu ja Urheilu (22), 12.

Santapukki, E. 1998. L’image du sport feminin et en Finlande: étude comparative de la langue des journaux français et finlandais. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Sihvonen, V. 1993. Lehtien tuottama ilmiö Ringa Roposta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Siira, K. 2004. Urheilujournalismi Etelä-Pohjanmaan maakunnan imagon rakentajana. Esimerkkeinä sanomalehdet Ilkka ja Pohjalainen. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Silfverberg, K. 2004. Resultat och berättelser – En analys av sportnyheterna i finsk och svensk television. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Simonen, K. 1977. Om idrottsspråket i Dagens Nyheter, Svenska Dagbladet och Hufvudstadsbladet. Oulun yliopisto. Pohjoismaisen filologian laitos. Pro gradu -tutkielma.

Six, A. 2011. Tasa-arvoa urheilukentille: afroamerikkalaiset urheilijat The New York Timesin ja Washington Postin käsittelyssä toisen maailmansodan jälkeen. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Sonninen, A-P. 1998. Tutkija: Media väheksyy edelleen naisten urheilua. Suomen Urheilulehti (22), 9.

Tanhuanpää, A. 2019. Anni Vuohijoelta perustavaa laatua oleva kysymys SuomiAreenalla: Miksi pufferoida vain pelkän naiseuden takia? Fair Play 52(3), 21.

Tekijä tuntematon. Nuoria ja naisia ei pidä unohtaa urheilujutuissa. 1998. Suomen Lehdistö 68(5), 5.

Tekijä tuntematon. TV syrjinyt naisurheilua. 1987. Sanomalehtimies-Journalisten 63(8), 10.

Tervo, M. 1998. Nationalismi ja territoriaalisuus vuosisadan alun urheilujournalismissa. Oulun yliopisto. Maantieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Tervo, M. 1999. 'Me' ja 'muut': Kansallisen identiteetin rakentaminen vuosisadan alun urheilujournalismissa. Alue ja ympäristö 28(2), 90–102.

Tervo, M. 2003. Geographies in the making: Reflections on sports, the media, and national identity in Finland. University of Oulu. Department of Geography. Publications of the Geographial Society of Northern Finland. Nordia Geographical Publications 32(1).

Tiihonen A. 1994. Urheilussa kilpailevat maskuliinisuudet. Teoksessa J. Sipilä & A. Tiihonen (toim.) Miestä rakennetaan maskuliinisuuksia puretaan. Tampere: Vastapaino, 229–251.

Toroi, N. 2007. Tasa-arvoinen urheilumedia? Naisurheilun asema television urheilu-uutisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Turtiainen, J. 2005. Hirviöitä ja bikinejä – urheilevat naiset maskuliinisuuden varjossa. Teoksessa M. Laiho & I. Ruoho (toim.) Median merkitsemät. Ruumis ja sukupuoli kuvassa. Jyväskylä: PS-kustannus, 51–68.

Turtiainen, R. 2010. Kuningaslaji ja perintöprinsessat – jalkapallon maskuliinisuudesta. Peili 1/2010, 18–20.