Hae

Add filter Add group

311 items

Nurminen, K. 2008. Menestys helpotti – arki silti ankaraa. Viime syyskuussa lentopalloa tursusi joka tuutista. Fair Play 41(1), 13.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/22/debatti/vaite-kahden-lajin-ylivallasta-v/

Nyholm, T. 2019. Se mikä tapahtuu elämässä, tapahtuu myös urheilussa. Fair Play 52(2), 26.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2021/

Nyholm, T. 2019. Syysseminaarissa teemalla Valmentajat ja media: ”Kritiikki pitää jalat maassa”. Fair Play 52(4), 38–39.

Okker, J. 1996. Urheilutoimittaja on haastava termi, joka avautuu työläimmin kuin vaikkapa sikanauta. Fair Play 29(4), 8–9.

Orell, J. 2001. Urheilu – elämän tärkein sivuseikka. Ydin 35(4), 14.

Paananen, E. 1971. Urheilujournalismi Ranskassa. Fair Play 4(2), 24–26, 33.

Paara, P. 1979. Liikunnan joukkotiedotus aikakauslehdissä vuosina 1971, 1976 ja 1978. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Paavolainen, P. 1970. Tiedotustoiminnalla saatava ratsastusurheilu tunnetuksi. Hippos (3), 36–37.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21674

Paloheimo, P. 1973. Yleisradio ja urheilujärjestöt: kaupankäyntiä urheilusta. Teoksessa K. Heinilä & J. Wuolio (toim.) Huippu-urheilu ja yhteiskunta. Jyväskylä: Jyväskylän Kesä ry, 139–142.

Palomäki, I. 2015. Irvokas NHL-kierre. Miksi suomalainen NHL-uutisointi on suomalaispelaajia silittelevää pinnallista lätinää. Urheilulehti (3), 20–23.

Palomäki, I. 2016. Mitä silmät ei nää. Suomessa uutiskynnyksen Rion olympialaisista ovat ylittäneet lähinnä turvallisuusongelmat, suomalaisten suoritukset ja muutama kansainvälinen supertähti. Urheilulehti (32), 14–18.

Peltola, V-M. 2001. Peltola kysyy – ja Peltola vastaa. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 4–15.

Pirskanen, L. 1969. Sanoman surkeutta. Hiihtäjä (4), 109–110.

Portman, H. 2001. Enemmän miksi-kysymyksiä. Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 22–23.

Poutanen, E. 1995. Urheilulääkärit peräsivät toimittajilta kriittisyyttä. Fair Play 28(2), 4.

Pullinen, M. K. 1997. Urheilu arvojen ilmentäjänä – urheilullisen ja taloudellisen menestyksen välinearvot jääkiekkoseura Saimaan Palloa koskevassa lehtikirjoittelussa. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Puronen, J. 1991. Urheilujournalismi urheilun ja yhteiskunnan välisen suhteen kuvaajana ja peittäjänä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pänkäläinen, S. 1991. Urheilujournalismi staattista kuin mikä. Sanomalehtimies-Journalisten 67(14), 17.

https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/urheilujournalismi-ja-median-muutos-vahemmalla-vaella-enemman-juttujauseammalle-kanavalle.html

Pänkäläinen, S. 1997. Urheilujournalismissa paljon mahdollisuuksia. Riittävätkö vanhat eväät? Suomen Lehdistö 67(5), 6–7.

Pänkäläinen, S. 1997. Voisivatko lätkäkisat opettaa jotain urheilujournalismista? Journalisti 73(11), 18.

Pänkäläinen, S. 1998. Urheilujournalismiko kritiikitöntä? Teoksessa R. Salokangas & T. Perko (toim.) Kymmenen kysymystä journalismista. Jyväskylä: Atena, 161–182.

Pärnänen, A. 2013. ”Ei ymmärretä mistä kirjoitetaan”. Millaista suomalainen urheilujournalismi on urheilijan näkökulmasta? Kaksi media-alaa opiskellutta urheilijaa vastaa. Urheilusanomat (30), 55.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2022/01/vuosi-2021-jatti-urheilujournalismiin-ison-tyhjion-urheilutoimittajien-kannattaisi-huolestua-alansa-nakymasta-kirjoittaa-antti-parnanen/

Raatikainen, J. 1993. Kaupallisuus on uhka urheilun itsenäisyydelle. Fair Play 26(3), 6.

Raatikainen, J. 1995. Miestoimittajat väheksyvät terveellistä naisliikuntaa. Fair Play 28(2), 10.