Hae

Add filter Add group

265 items

Pietilä, J. 1990. Urheilu, urheilujournalismi ja journalismin muotokieli. Kielikuvia (2), 5–7.

Pietilä, T. 2020. Huutavatko uuden polven urheiluselostajat liikaa? Urheilulehti (49), 6.

Pihlajamäki, A. 2006. Urheiluselostuksen kielellisiä erityispiirteitä sekä selostajan ja kommentaattorin yhteistyö jalkapalloselostuksessa. Helsingin yliopisto. Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. Pro gradu -tutkielma.

http://widerscreen.fi/assets/Hanna-Pihlajamaeki-2-WS-3-4-2014.pdf

Piilonen, T. 2011. Herranjestas. Antero Mertaranta on ulvonut itsensä kiekkofanien sydämiin Leijonien siivellä. Veikkaaja 20.5.2011, 47.

Pohjalainen, A. 1999. Verbaalinen tykittäjä jo toisessa polvessa. Yksi meistä: Mikko Innanen. Fair Play 32(1), 7.

Pohjalainen, A. 2009. Selostajavirtuoosi Peter Selin tehnyt selostamisesta taidetta. Fair Play 42(3), 10–12.

Pohjola, T. 1999. Kicken i fotbollsreferatet. En innehållsanalys av texter i Dagens Nyheter, Helsingin Sanomat och Hufvudstatsbladet. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://journalistiliitto-fi.directo.fi/@Bin/c05d668c2d3ae634321ec452f2c60408/1634045243/application/pdf/22370468/journalisti_2014_1601_08.pdf

Poskiparta, J. 1988. Bildspråket i ishockeyreportage i Svenska Dagbladet. Vaasan korkeakoulu. Kielten laitos. Pro gradu -tutkielma.

Poutanen, E. 1997. Trondheimin kisajutut kritisoitavana Helsingissä. Fair Play 30(1), 6.

Pulkkinen, R. 1984. Radion urheiluselostusten kielen ominaispiirteitä. Jyväskylän yliopisto. Suomen kielen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pulli, E. A. 1924. Urheiluselostajain osuus urheiluinnostuksen leviämisessä. Työväen Urheilulehti, 305–306.

Pyykkönen, T. 1990. Urheilun muotokieli. Journalististen keksintöjen äiti. Liikunta & Tiede 27(4), 10–11.

Päkkilä, P. 2002. Adam Malysz lenteli kuin enkeli. Pikaviestinnällisyyden ja merkkirajoitusten vaikutukset Yleisradion Teksti-TV:n urheiluotsikoiden leksikkoon ja fraseologiaan. Tampereen yliopisto. Suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pärnänen, A. 2013. Puhevikainen puheammattilainen. Tero Karhu maksimoi kykynsä ensin jalkapalloilijana ja nyt selostajana. Urheilusanomien MM 2013 kisaopas, 29.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/05/pauli-aalto-setala-ja-saska-saarikoski-tiivistivat-kuinka-nakoalattomasti-suomalainen-journalismi-suhtautuu-urheiluun-kirjoittaa-paatoimittaja-antti-parnanen/

Pösö, R. 1989. O nekotoryh avleniah v azyke sportivnyh reportazej. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/11/nkkulma-suomalainen-urheilujournalismi-ei-tyt-sivistystehtvns/

Raatikainen, E. 1981. Urheiluselostajat aikamme sankareita. TUL jouluna 1981, 30–31. 

Raatikainen, V. 1960. Miehiä olympiamikrofonin takana. Urheilun Kuva-Aitta (7), 28–29.

Raatikainen, V. 1991. Pedro Salmella vihdoinkin aikaa harrastaa kilpailuja. Yksi meistä: Pentti Salmi. Fair Play 24(4), 4–5.

Raatikainen, V. 1992. Barcelona kipusi kärkeen radioselostajien listalla. Fair Play 25(4), 14–15.

Ranne, T. 1989. Om engelskans inflytande på de svenska tidningarnas idrottsspråk. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Ranta, H. 2010. Yksi meistä: Raimo Häyrinen – mies ja ääni. Fair Play 43(3), 46–47.

Ranta, H. 2013. Seppo Kannas on käsite alallaan. Fair Play 46(3), 10–11.

Rautala, T. 2010. Petteri Sihvosen käyttämät retoriset keinot Urheilulehden artikkeleissa. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Romppainen, J. 2006. Jännityksen luominen radion ja tv:n yleisurheiluselostuksissa. Oulun yliopisto. Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos. Pro gradu -tutkielma.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2021/