Hae

Add filter Add group

1835 items

Hynninen, A. 2006. Miehisen heterokatseen valtakunta. Tarkastelussa Riitta Pirisen sosiologian alaan kuuluva väitöskirja Urheileva nainen lehtiteksteissä [arvostelu kirjasta R. Pirinen. 2006. Urheileva Nainen lehtiteksteissä. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperencis 1138]. Suomen Lehdistö 76(5), 26–27.

Hynönen, U. 1991. O glagol'nyh sposobah vyrazenija sportivnoj pobedy v jazyke gazety: Voittamista kuvaavat verbi-ilmaukset sanomalehden urheiluselostuksissa. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hyppölä, L. 2014. Urheilujournalismin kliseet, kaavat ja vakiintuneet jutunrakentamisen tavat – Tutkimus jääkiekon MM-kisojen 2013 uutisoinnista. Aalto-yliopisto. Kauppakorkeakoulu. Pro gradu -tutkielma.

Hyytiäinen, K. 1993. Kiekkokisojen tv-oikeudet mullistavat viestintää. Journalisti 69(2), 8.

Häggblom, S. 1951. Ensimmäinen kokoukseni. Teoksessa E. Jäntti & J. Kahila (toim.) Urheiluneekerien juhlakäristys. Urheilutoimittajain Kerho ry:n 20-vuotisjulkaisu. Helsinki: Urheilutoimittajain Kerho ry, 59–60.

Häggblom, S. 1961. Idrott och TV. Vår Idrott (1), 17–19.

Häggblom, S. 1965. AIPS. Teoksessa F. Saastamoinen & A. O. Arponen (toim.) Suomen urheilutoimittajat. Helsinki, 49–50.

Häggblom, S. 1965. Seglingen och tidningspressen. Frisk Bris (3), 24–28.

Häggblom, S. 1989. Missä on Bollis? Yksi meistä: Toli Lindholm. Fair Play 22(2), 12–15.

Häggblom, S. 1989. Räiskyvä Kim. Yksi meistä: Enzio Sèvon. Fair Play 22(3), 12–15.

Häggblom, S. 1992. Chefredaktören nör dela läsarnas intresse för idrott. Sportpressen (4), 2.

Häggblom, V. 1971. Imagery in the sports columns of English newspapers. Jyväskylän yliopisto. Englannin kielen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Häkkinen, S. 2011. Miksi meno ei maistunut? Empatia urheilujournalismissa. Teoksessa I. Herlin (toim.) Kieli ja empatia. Helsinki: Helsingin yliopisto, 29–44.

Hänninen, H. 1988. Mie vaikka maksaisin, jotta saisin taas kirjoittaa. Yksi meistä: Ripa Lamppu. Fair Play 21(1), 12–15.

Hänninen, P. 1998. Erkki Mustakari on se rauhallisempi F1-selostaja. Suomen Urheilulehti (44), 14.

Häyrinen, L. & Erola, L. (toim.) 2019. Parhaat urheilujutut. Helsinki: Urheilumuseo.

Häyrinen, R. 1979. Urheilutoimittaja – ohjelman näkijä vai tekijä. Valmennuslehti (5), 4–6.

Högnäs, J. 2016. Metaforat jääkiekkoartikkeleissa: Metaforien käyttö väkivaltaista taklausta käsittelevissä artikkeleissa. Åbo Akademi. Fakulteten för humaniora, psykologi och teologi. Pro gradu -avhandling.

Ihatsu, A. 2008. Sarja- ja liigamuotoisten urheilutapahtumien mediaoikeuksien yhteismyynti – myyjän kilpailuoikeudellinen riskinarviointi. Helsingin yliopisto. Oikeustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Iivonen, K. 1976. Sanomalehtien urheiluosastojen deskriptiivis-onomatopoeettisista sanoista. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Ikola, J. 1992. Metaforat Turun Sanomien urheiluosaston kielessä. Turun yliopisto. Suomen kielen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Ikonen, K. 1988. Urheilujournalismi 1990-luvulla. Teoksessa P. Vuolle (toim.) Urheilutoimittajien puheenvuoroja: Urheilutoimittajien täydennyskoulutuskurssilla Jyväskylässä 8.-11.12.1986 pidetyt seminaariesitelmät. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 47–51.

Ilanko, J. 1952. Urheiluneekeri muistelee menneitä. Invaliidit ja yhteiskunta (2), 10–11.

Ilmanen, K. 2005. Urheilun julkisuuskuva. Teoksessa Suomen Olympia-Akatemia. Suomen Olympia-Akatemian istunto Joensuussa 16.10.2004. Helsinki: Suomen Olympiakomitea ry., 45–50.