Hae

Add filter Add group

1835 items

Uusitupa, I. 2023. Urheilufanin maksukriisi. Merkittävät urheilusarjat ovat maksullisten tv-palveluiden temmellyskenttää. Urheilulehti (44), 34–37.

Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Identiteetin rakentuminen Barcelonan olympialaisten uutisoinnissa 1992. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68202/29122

Uusivirta, M. 2019. Tietosuoja-asetus vaikuttaa dopinguutisointiin. Fair Play 52(3), 17.

Vahtokari, R. 2001. Hiihtoliiton kunnia punnitaan uudelleen. Suomen kuvalehti 85(10), 8.

Vainikka, M. 1983. Televisio urheilun ja liikunnan joukkotiedottajana. Teoksessa P. Vuolle (toim.) Liikuntaviestintä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 54–59.

Vainikka, M. 1984. Tokiosta Los Angelesiin – neljä metriä miljoonalla. TUL jouluna 1984, 10–13.

Vakkala, K. 1990. Kupiaisen koulusta kansan ääneksi. Paavo Noponen valmistelee lisensiaattityötä. Alumni (2), 12–13, 26.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2000835514

Valjanen, P. 1992. Television urheilusirkus. Television ja urheilun kenttien keskinäinen suhde. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Vallikari, J. 1946. Suunnistaminen ja urheilujournalistiikka. Suunnistamisreiteiltä (1), 14–17.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2009/10/palstat/takasivu_urheiluahky_on_median_p/

Valpas, H. 1934. Kuka kukin on? Tunnetuimmat jalkapalloselostajamme ja heidän nimimerkkinsä. Teoksessa H. Valpas (toim.) Jalkapallokirja 1934. Vaasa: Valpas, 33–45.

Valpas, H. 1938. Suomen Urheilu – Suomen Urheilulehti 1898–1938. Välähdyksiä neljän vuosikymmenen varrelta. Suomen Urheilulehti (35A). Teemanumero.

Valpas, H. 1951. Nokka pystyyn, pojat! UK on vasta 20-vuotias ja siitähän se elämä vasta alkaakin. Teoksessa E. Jäntti & J. Kahila (toim.) Urheiluneekerien juhlakäristys. Urheilutoimittajain Kerho ry:n 20-vuotisjulkaisu. Helsinki: Urheilutoimittajain Kerho ry, 6–7.

Valta, A. 1996. Nuorten urheilusankarikäsityksiä. Urheilusankareiden merkitys esikuvina ja median vaikutus sankarien imagon kuvaajana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Valta-Makkonen, K. 1996. Urheilulajit ja niiden leviäminen. Tapaustutkimus neljässä eri lajissa. Helsingin yliopisto. Viestinnän pro gradu -tutkielma.

Valtamäki, E. 1984. Tehokas tiedottaminen osa seuratoimintaa. Pomppo (5), 28.

Valtonen, S. & Ojajärvi, S. 2003. Kauniit ja kunnolliset: Naiset ja miehet liikuntakulttuurin kuvastoissa. Lähikuva (1), 30–43.

Valtonen, S. & Ojajärvi, S. 2015. Liikunnan mediajulkisuus ja päätöksenteko. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.

Vanhatalo, N. 2014. Esko Seppänen: Ajoitus ja kommunikointi tärkeimpiä somemaailman sääntöjä. Fair Play 47(4), 56.

Vanhatalo, N. 2015. Panu Pokkinen: ”Tulevaisuudessa robotit tulevat ja vievät urheilutoimittajien työt”. Fair Play 48(3), 6–7.

Vanhatalo, N. 2016. Netflix ja Google tulevaisuuden urheilukanavat? Fair Play 49(1), 18–19.

Vanhatalo, N. 2017. Mixed Zonen kielikylpyjä. Fair Play 50(3), 25.

Vanhatalo, N. 2017. ”Ne paskiaiset tulevat helpottamaan meidän töitä:” Tekoäly ja robottijournalismi vievät urheilutoimittamisenkin uudelle tasolle ja haastavat samalla ammattikuntamme määrittämään uudelleen ja tarkemmin työmme toimenkuvat. Fair Play 50(4), 50–51.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2014/10/debatti/outoa-retoriikkaa/

Vares, V. 1997. Rähmällään tartaniin? Suomalainen urheilujournalismi ja sen tulkinnat itäblokin urheilujärjestelmästä ja -menestyksestä Montrealin, Moskovan ja Los Angelesin olympialaisten näkökulmasta. Teoksessa V. Vares (toim.) Urheilu ja historia: Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Turku: Turun yliopisto, 147–168.

Vares, V. 2019. Tito 8 – Stalin 6. Vuoden 1952 olympiakisojen Jugoslavian ja Neuvostoliiton kaksi ottelua ja niiden merkitys suomalaisen lehdistön kautta nähtynä. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Tarkk’ampujia ja terveitä ihmisiä. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran Vuosikirja 2018. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 173–190.