Hae
101 items
Ahlskog, M. & Enlund, R. 2000. ”Ryvetys voi alkaa!” Innehållet i tidningsreportagen från friidrottslandskampen Finland–Sverige. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2001869983
Ala-Mikkula, M. 2009. Urheilijoita ja naisurheilijoita. Mediaurheilun sukupuolittuneisuus vuosina 1988 ja 2008. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/573
Anttila, A. & Frost, A. 2007. ”Naiset toteuttivat unelmansa”. Tutkimus naisjalkapallon uutisoinnista Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa kesän 2005 EM-turnauksen yhteydessä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2007341
Blomqvist, S. 2011. Tytöt tahtoo pitää hauskaa. Yleisradion Urheiluruudun naiskuva. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201202201237
Collin, H. & Vuori, S. 1999. Naiset television urheilu-uutisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1999813567
Dahlberg, O. & Laine, A. 2017. Yleisön mediarepresentaatiot Ilta-Sanomien ja Urheilulehden vuoden 2011 miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa. Liikunta & Tiede 54(6), 66–72.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801081082
Dahlberg, O. 2016. Suomalaisuus yleisönä, meinä ja muina: suomalaisuuden diskursiivinen rakentuminen Ilta-Sanomien ja Urheilulehden miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa 2011. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201604132192
Eriksson S., Liikanen V., Rannikko A., Sihvonen S. & Torvinen P. 2017. Vammaisuus suomalaisen sanomalehden ruumiinkulttuureissa. Liikunta & Tiede 53(6), 56–62.
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt_6-16_tutkimusartikkelit_eriksson_lowres.pdf
Forsman-Härkönen, G. 2012. Elitsportens skönheter, mödrar och besvikelser. Sportsidornas kvinnobild under OS i Mexico City 1968 och Peking 2008. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201208166301
Haapalainen, M. 2020. Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkaukset, Black Lives Matter -liike ja #metoo muuttivat urheilua ja urheilujournalismia. Toimituksissa tiedetään, että politiikka ja urheilu ovat erottamattomia. Journalisti 96(8), 14–19.
https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-82020#/page=14
Hakuli, J. 2015. Kansallinen identiteetti urheilujournalismissa – Tarkastelussa Sotshin olympialaisia koskevat artikkelit Ilta-Sanomissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/6986
Hannula, J. 2024. Jalkapallokultti suomalaisessa urheilujournalismissa: Diskurssianalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tavoista käyttää kultti-metaforaa jalkapallouutisoinnissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202403142408
Hatunen, E. 2022. Riikka Turtiainen: Tasa-arvon edistäminen mediaurheilussa lähtee pienistä teoista. Fair Play 55(1), 48–49.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2022/
Heikkinen, S. & Kurvinen, H. 2024. Suomalaisen lehdistön keskustelu sukupuolten tasa-arvosta urheilussa 1970- ja 1980-luvulla. Sukupuolentutkimus-Genusforskning 37(2), 7–21.
https://journal.fi/sukupuolentutkimus/article/view/148984/95066
Heikkinen, S. 2024. Naisten ja miesten lajit? Keskustelu urheilulajien sukupuolittuneisuudesta suomalaisessa lehdistössä olympiavuosina 1952–1988. Lähihistoria 3(2), 62–87.
https://doi.org/10.61559/lh.141509
Helin, S. 2010. Tiananmenin aukiolta Linnunpesään: Pekingin olympialaiset paikan ja ideologian konfliktina Helsingin Sanomien urheilusivuilla 2001–2008. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21093
Hokkanen, K. 2006. Pelimies on eri mies. Alexei Eremenko junior, suomalaisuus, maskuliinisuus ja julkisuus. Tampereen yliopisto. Taideaineiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15933
Huhtala, S. 2018. Äiti-Aikusta Vapahtaja-Iivoon. Mies- ja naishiihtäjien representaatiot Lahden MM-kisoissa 2017 Ilta-Sanomien urheilusivuilla. Tampereen yliopisto. Viestintätieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806192039
Hurskainen, A. 2019. ”Hymyillään kaikille eikä näytetä pahaa naamaa, vaikka sisällä kuinka jurnuttaisi”. Suomalainen kansallinen identiteetti julkisessa keskustelussa Helsingin olympiavuonna 1952. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019043013835
Häkli, T. 2022. "Politiikka on politiikkaa, me keskitymme urheiluun." Diskurssianalyyttinen tutkielma poliittisiin ulottuvuuksiin liittyvästä uutisoinnista Helsingin Sanomissa Barcelonan 1992 ja Tokion 2020 kesäolympialaisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202209064480
Iire, A. 2023. Räkäkiekkoa vai marttakerhomaista puuhastelua? Sukupuoliroolit Jääkiekkolehdessä 1993–2003. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/177707/Iire_Anniina_opinnayte.pdf?sequence=1
Iire, A. 2024. Räkäkiekkoa vai marttakerhomaista puuhastelua? Sukupuoliroolit suomalaisessa Jääkiekkolehdessä 1993–2003. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.
https://www.utupub.fi/handle/10024/177707?show=full