Hae
52 items
Laine, A. 2025. Suomen urheilumediakenttä murroksessa. Teoksessa J. Kokkonen (toim.) Urheilun murros. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178, 31–49.
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_100627
Laine, T. 2006. Shame on us: Shame, national identity and the Finnish doping scandal. The International Journal of the History of Sport 23(1), 67–81.
http://dx.doi.org/10.1080/09523360500386450
Pirinen, R. 1997. The construction of women's positions in sport: A textual analysis of articles on female athletes in Finnish women's magazines. Sociology of Sport Journal 14(3), 290–301.
https://doi.org/10.1123/ssj.14.3.290
Rantala, M. 2011. Vaatimattomia voittajia ja viehkeitä viekoittelijoita. Naisurheilijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1945–1969. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Nainen housuissa. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2011. Jyväskylä: Gummerus, 103–127.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/01/Rantala-Maria-Vaatimattomia-voittajia-ja-viehkeit%C3%A4-viekoittelijoita-SUHS-vsk-2011-IK.pdf
Reuter, A. 2025. Rasismi ja integraatio suomalaisurheilussa – median kuvaama murros kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Teoksessa J. Kokkonen (toim.) Urheilun murros. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178, 110–128.
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_100627
Roiko-Jokela, H. 2016. Urheilun varjot. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Lastuja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2016. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 117–137.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2018/01/Roiko-Jokela-Heikki-Urheilun-varjot-SUHS-vsk-2016.pdf
Roiko-Jokela, T. & Roiko-Jokela, H. 2024. Korruptiota, vilppiä, päihteitä, sankareita : case-tapauksia urheilun toisesta puolesta. Teoksessa H. Roiko-Jokela & T. Roiko-Jokela (toim.) Urheilu, yhteiskunta, yhteisöt. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2024. Jyväskylä: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 193–232.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202502192075
Romppainen, J. 2022. Aivan loistava syöttö – arvottava diskurssi suomalaisessa urheiluselostuksessa. Puhe ja kieli 42(4), 287–308.
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/45551
Salomaa, E. & Lehtinen, E. 2018. “Congratulations, you’re on TV!” Middle-space performances of live tweeters during the FIFA World Cup. Discourse, Context and Media 25, 132–142.
https://doi.org/10.1016/j.dcm.2018.04.008
Salomaa, E. 2016. Livetviittaaminen jalkapallon MM-kisojen mediaspektaakkelissa - Sosiaalisen television faniutuva yleisö. Media & Viestintä 39(3), 137–160.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/61418
Salomaa, E. 2020. ”Nyt Litti järki käteen!” Televisiolle suunnatut direktiivit #ylemmfutis-tviiteissä. Virittäjä 124(3), 352–379.
https://doi.org/10.23982/vir.75297
Salovaara, H. 2015. “A fine line”: Crossing and erecting borders in representing male athletes’ relationships to nature. Teoksessa D. Rellstab & N. Siponkoski (toim.) Rajojen dynamiikkaa, Gränsernas dynamik, Borders under Negotiation, Grenzen und ihre Dynamik. VAKKI Publications 4. Vaasa, 77–85.
https://www.researchgate.net/publication/303234587_A_Fine_Line_Crossing_and_Erecting_Borders_in_Representing_Male_Athletes%27_Relationships_to_Nature
Silvennoinen, M. 2004. The many levels of sports narration. Forum: Qualitative Social Research 5(2), Art. 20.
http://www.qualitative-research.net/index.php/fqs/article/view/611/1324
Särkivuori, J. & Laine, A. 2024. Journalistic Framing of Finnish Ice Hockey Club Jokerit in the Russian-Led Kontinental Hockey League. Media and Communication 12.
https://doi.org/10.17645/mac.8120
Tervo, M. 2001. Nationalism, sports and gender in Finnish sports journalism in the early twentieth century. Gender, Place and Culture 8(4), 357–373.
https://doi.org/10.1080/09663690120111609
Tervo, M. 2002. Sports, ‘race’, and the Finnish national identity in Helsingin Sanomat in the early twentieth century. Nations and Nationalism 8(3), 335–356.
http://dx.doi.org/10.1111/1469-8219.00054
Tervo, M. 2004. A cultural community in the making: Sport and national imagery in Helsingin Sanomat in 1912–36. Sport in Society 7(2), 153–174.
https://doi.org/10.1080/1461098042000222243
Turtiainen, R. & Kolamo, S. 2020. Serena Williams – urheilija-aktivisti postfeministisen urheilukulttuurin aikakaudella. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 128–134.
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/99404/58207
Turtiainen, R. 2010. ”Tulos ei päässyt edes teksti-TV:lle.” Miksi vanhanaikainen teknologia on säilyttänyt asemansa digitalisoituneessa mediaurheiluympäristössä? Tekniikan Waiheita 4/2010, 32–48.
https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/63977/25285
Turtiainen, R. 2014. Rasismi ja syrjintä urheilukulttuurissa sosiaalisen median aikakaudella. WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Riikka-Turtiainen-WS-3-4-2014.pdf
Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.
https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf
Turtiainen, R. 2024. Arvokisat pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden some-vaikuttamisen näyttämönä. Lähikuva 36(3–4), 68–86.
https://doi.org/10.23994/lk.142494
Turtiainen, R. 2025. Helmarit idoleina ja influenssereina – Naisjalkapalloilijoihin kohdistetut sukupuolittuneet odotukset ja verkkohäirintä. Teoksessa J. Kokkonen (toim.) Urheilun murros. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178, 73–93.
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_100627
Turtiainen, R., Friman, U. & Ruotsalainen, M. 2020. “Not Only for a Celebration of Competitive Overwatch but Also for National Pride”: Sportificating the Overwatch World Cup 2016. Games and Culture, 15(4), 351–371.
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1555412018795791