Hae

Add filter Add group

463 items

Nikitin, A. 2010. Russia and the Olympic Movement: A study of Russian national identity as described in the newspaper Sovetskij Sport during the Winter Olympic Games of 1988, 1992, 1994, and in the future Winter Olympic Games of 2014. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201011223109

Nordenswan, H. 2022. Pandemi och människorättsbrott utmanar sportredaktioner i OS i Peking. Journalisti 98(2).

https://journalisti.fi/uutiset/2022/02/pandemi-och-manniskorattsbrott-utmanar-sportredaktioner-i-os-i-peking/

Nordlund, T. 2016. Selostajat tulessa – jääkiekkoselostusten metaforien nykyisestä luonteesta. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101885

Nummelin, A. 2022. Poppakonsteja vai vakavasti otettavaa urheilua? Naisjalkapalloilun mediakuva Helsingin Sanomissa 1970–1990-luvuilla. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/153776/Nummelin_Annabella_Opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nurmi, T. 2020. Yksi meistä: Jani Mesikämmen palasi juurilleen. Fair Play 53(3), 30–31.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-20/

Nurmi, V. 2012. Väite kahden lajin ylivallasta väärä. Journalisti 88(22), 26.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/22/debatti/vaite-kahden-lajin-ylivallasta-v/

Nuutinen, H. 2014. Urheilusivujen tasa-arvon tarkastelua. Helsingin Sanomien kesäolympialaisten aikainen kuvajournalismi ja näkyvimmät tekstit urheilusivujen tasa-arvon heijastajana. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407011945

Nyholm, G. 2023. ”How England fell in love with the Lionesses” : Mediebevakningen av damfotbolls-EM 2022 i ett könsperspektiv. Åbo Akademi. Fakulteten för samhällsvetenskaper, ekonomi och juridik. Avhandling för magisterexamen.

https://www.doria.fi/handle/10024/187229

Nyholm, T. 2020. Kamala juttu, mutta juuri siksi niin hyvä. Yle Urheilun Joska Saarinen: ”Sen piti olla aukoton ja sana sanalta mietitty”. Helsingin Sanomien Ari Virtanen: ”Useimmat ihmiset eivät halunneet puhua nimellään”. Fair Play 53(2), 19–22.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-20/

Nyholm, T. 2020. Kun printtijuttu ei enää riitä. ”Klikkaukset hallitsevat täydellisesti tämän päivän tekemistä”. Fair Play 53(4), 24–25.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2020/

Nyholm, T. 2020. Onnistunut otsikko myy jutun yleisölle. Fair Play 53(3), 10–12.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-20/

Nyholm, T. 2021. Kun journalismista tulee tapa elää. MTV Urheilun Timo Innanen ja Hämeen Sanomien Samuel Savolainen tahoillaan journalismin asialla. Fair Play 54(4), 30–32.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/

Nyholm, T. 2021. MTV Urheilun Timo Innanen ja Hämeen Sanomien Samuel Savolainen tahoillaan journalismin asialla. Fair Play 54(4), 30–32.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/

Nyholm, T. 2021. Reetta Rädyn mukaan toimittaja on lukijansa palvelija. Fair Play 54(2), 14–15.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2021/

Nyholm, T. 2021. Urheilulehden Saksan kirjeenvaihtaja Johanna Nordling ammentaa juttuideoita ympäröivästä elämästä: ”Urheilu kertoo usein ihmisyydestä ja yhteiskunnasta”. Fair Play 54(3), 8–9.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2021/

Nyholm, T. 2021. Viestintä loooooves journalismi. Fair Play 54(4), 49.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/

Nyholm, T. 2021. Vuoden urheilujuttu oli tiedon tarkistamisen taidonnäyte: ”Journalismin ydin on totuuteen pyrkiminen”. Fair Play 54(1), 22–24.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2021/

Nyholm, T. 2022. Urheilutoimittaja Harri Pirinen tahtoi nähdä senttien ja sekuntien taakse. Mielenkiinnosta ihmiseen syntyi Vuoden urheilujuttu. Fair Play 55(1), 30–32.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2022/

Oja, S. 2019. Suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto. Verkoston muotoutuminen, rakenne ja moraalisäätelypuhe asiakirja- ja media-aineistossa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201910224544

Ojajärvi, S. & Valtonen, S. 2001. Naisten lentopallo, asiaa! Media & Viestintä 24(1), 19–26.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62127

Paasonen, E. 2019. Menetetyt mitalit – Miten urheilutoimittajat esittivät vuoden 2012 Lontoon olympiakisoissa epäonnistuneet suomalaissuosikit? Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907112546

Paavola, J. 2011. Lätkässä leijonaan. Jääkiekkokuvan ilmaisukeinot Aamulehden MM-kisakuvissa 1965, 1982 ja 2003 kansallisen identiteetin rakennusaineena. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21674

Pajula, J. 2008. Zur Synonymie im Sprachsystem, im Fachbereich und im Text. Untersuchungen an Formel-1-Berichten in den Zeitschrift Stern. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/3910

Pajuriutta, S. 2016. Tytöttely on jäänyt taka-alalle – vai onko? Naiseuden kehykset Helsingin Sanomien urheilusivujen arjessa. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101886