Hae
506 items
Miettinen, V. 2014. Draamaa kentällä. Aamulehden Kimmo Penttinen ja Tapani Salo lähtevät Valko-Venäjälle uutisoimaan jääkiekon maailmanmestaruuskisoista. Journalisti 90(6), 14.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2014/06/artikkelit/draamaa-kentalla/
Mähönen, M. 2015. Kisakenttien ja voimailusalien esimerkkikansalaiset – Urheilijoiden ja voimistelijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1905–1913. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506241821
Mäkelä, A. 2006. Kauneuden korostusta vai urheilun arvostusta? Tutkimus naisyleisurheilun uutisoinnista Helsingin Sanomissa vuosien 1983 ja 2005 MM-kilpailujen yhteydessä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006362
Mäkelä, A. 2007. Muuttuva naiskuva: Naisyleisurheilu Helsingin Sanomissa vuosien 1983 ja 2005 MM-kisoissa. Teoksessa H. Roiko-Jokela, E. Sironen & P. Heikkilä (toim.) Vanhat mestarit. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2007. Jyväskylä: Minerva, 73–85.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/04/M%C3%A4kel%C3%A4-Annu-Muuttuva-naiskuva-SUHS-vsk-2007-IK.pdf
Mäntylä, M. 2013. Yllättäjät ja epäonnistujat urheilujournalismissa – Suomalaisurheilijoiden arvottaminen lehdistössä. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/3419
Naumanen, M. 2016. Yksilöllisyyden representaation keinot jalkapallo-ottelun televisioinnissa. Tapausanalyysi Argentiinan maajoukkueesta jalkapallon MM-kisoissa 2014. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu tutkielma.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20160496
Niemelä, N. 2011. "Viehättävät taitoluistelutytöt sekä vähemmän viehättävät kiekkoleijonat." Urheilijoiden nimeämisen ja referoinnin sanasemanttinen tutkimus MTV3:n Vancouverin talviolympialaisten verkkouutisoinnissa. Tampereen yliopisto. Kieli- ja käännöstieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21174
Niemi, R. 1997. Sport: communication in service of culture? Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1997718768
Nieminen, E. 2005. Raha valitsee urheilulajit television urheilu-uutisiin. Media & Viestintä 28(1), 181–188.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62615
Nikitin, A. 2010. Russia and the Olympic Movement: A study of Russian national identity as described in the newspaper Sovetskij Sport during the Winter Olympic Games of 1988, 1992, 1994, and in the future Winter Olympic Games of 2014. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201011223109
Nordenswan, H. 2022. Pandemi och människorättsbrott utmanar sportredaktioner i OS i Peking. Journalisti 98(2).
https://journalisti.fi/uutiset/2022/02/pandemi-och-manniskorattsbrott-utmanar-sportredaktioner-i-os-i-peking/
Nordlund, T. 2016. Selostajat tulessa – jääkiekkoselostusten metaforien nykyisestä luonteesta. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101885
Nummelin, A. 2022. Poppakonsteja vai vakavasti otettavaa urheilua? Naisjalkapalloilun mediakuva Helsingin Sanomissa 1970–1990-luvuilla. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/153776/Nummelin_Annabella_Opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Nurmi, T. 2020. Yksi meistä: Jani Mesikämmen palasi juurilleen. Fair Play 53(3), 30–31.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-20/
Nurmi, V. 2012. Väite kahden lajin ylivallasta väärä. Journalisti 88(22), 26.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/22/debatti/vaite-kahden-lajin-ylivallasta-v/
Nuutinen, H. 2014. Urheilusivujen tasa-arvon tarkastelua. Helsingin Sanomien kesäolympialaisten aikainen kuvajournalismi ja näkyvimmät tekstit urheilusivujen tasa-arvon heijastajana. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407011945
Nyholm, G. 2023. ”How England fell in love with the Lionesses” : Mediebevakningen av damfotbolls-EM 2022 i ett könsperspektiv. Åbo Akademi. Fakulteten för samhällsvetenskaper, ekonomi och juridik. Avhandling för magisterexamen.
https://www.doria.fi/handle/10024/187229
Nyholm, T. 2020. Kamala juttu, mutta juuri siksi niin hyvä. Yle Urheilun Joska Saarinen: ”Sen piti olla aukoton ja sana sanalta mietitty”. Helsingin Sanomien Ari Virtanen: ”Useimmat ihmiset eivät halunneet puhua nimellään”. Fair Play 53(2), 19–22.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-20/
Nyholm, T. 2020. Kun printtijuttu ei enää riitä. ”Klikkaukset hallitsevat täydellisesti tämän päivän tekemistä”. Fair Play 53(4), 24–25.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2020/
Nyholm, T. 2020. Onnistunut otsikko myy jutun yleisölle. Fair Play 53(3), 10–12.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-20/
Nyholm, T. 2021. Kun journalismista tulee tapa elää. MTV Urheilun Timo Innanen ja Hämeen Sanomien Samuel Savolainen tahoillaan journalismin asialla. Fair Play 54(4), 30–32.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/
Nyholm, T. 2021. MTV Urheilun Timo Innanen ja Hämeen Sanomien Samuel Savolainen tahoillaan journalismin asialla. Fair Play 54(4), 30–32.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2021/
Nyholm, T. 2021. Reetta Rädyn mukaan toimittaja on lukijansa palvelija. Fair Play 54(2), 14–15.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2021/
Nyholm, T. 2021. Urheilulehden Saksan kirjeenvaihtaja Johanna Nordling ammentaa juttuideoita ympäröivästä elämästä: ”Urheilu kertoo usein ihmisyydestä ja yhteiskunnasta”. Fair Play 54(3), 8–9.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2021/