Hae
463 items
Pänkäläinen, S. 1998. Lyhyt johdatus suomalaiseen urheilujournalismiin ja sen tutkimuksen historiaan. Teoksessa A. Halmesvirta & H. Roiko-Jokela (toim.) Urheilu, historia ja julkisuus. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja. Jyväskylä: Atena, 45–54.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/05/P%C3%A4nk%C3%A4l%C3%A4inen-Seppo-Lyhyt-johdatus-suomalaiseen-urheilujournalismiin-ja-sen-tutkimuksen-historiaan-SUHS-vsk-1998.pdf
Pänkäläinen, S. 1999. Suksija, Räsänen ja STT. Media & Viestintä 22(1), 8–12.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62774
Pänkäläinen, S. 2021. Urheilujournalismi ja median muutos: Vähemmällä väellä enemmän juttuja useammalle kanavalle. Liikunta & Tiede 58(1), 17–20.
https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/urheilujournalismi-ja-median-muutos-vahemmalla-vaella-enemman-juttujauseammalle-kanavalle.html
Pärnänen, A. 2020. Pauli Aalto-Setälä ja Saska Saarikoski tiivistivät, kuinka näköalattomasti suomalainen journalismi suhtautuu urheiluun. Journalisti 7.5.2020.
https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/05/pauli-aalto-setala-ja-saska-saarikoski-tiivistivat-kuinka-nakoalattomasti-suomalainen-journalismi-suhtautuu-urheiluun-kirjoittaa-paatoimittaja-antti-parnanen/
Pärnänen, A. 2020. Suomalainen urheilujournalismi ei täytä sivistystehtäväänsä. Journalisti 12.11.2020.
https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/11/nkkulma-suomalainen-urheilujournalismi-ei-tyt-sivistystehtvns/
Pärnänen, A. 2022. Vuosi 2021 jätti urheilujournalismiin ison tyhjiön – urheilutoimittajien kannattaisi huolestua alastaan. Journalisti 4.1.2022.
https://journalisti.fi/nakokulmat/2022/01/vuosi-2021-jatti-urheilujournalismiin-ison-tyhjion-urheilutoimittajien-kannattaisi-huolestua-alansa-nakymasta-kirjoittaa-antti-parnanen/
Rahkonen, J. 2002. Myllylästä Mühleggiin: miten doping muutti sanomalehtien urheilujournalismia. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002891786
Rantala, M. 2011. Vaatimattomia voittajia ja viehkeitä viekoittelijoita. Naisurheilijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1945–1969. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Nainen housuissa. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2011. Jyväskylä: Gummerus, 103–127.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/01/Rantala-Maria-Vaatimattomia-voittajia-ja-viehkeit%C3%A4-viekoittelijoita-SUHS-vsk-2011-IK.pdf
Rantala, P. 2006. Suomalainen huippu-urheilijanainen. Millaisena huippu-urheilijanainen näkee asemansa 2000-luvun urheilukulttuurissa ja -mediassa. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://lauda.ulapland.fi/bitstream/10024/59836/1/5377.pdf
Rantamäki, P-J. 2009. Sankariksi sanomalehdessä. Diskurssianalyysi jalkapallon MM-kisojen 2006 urheilusankaruuksien rakentumisesta Helsingin Sanomissa ja Die Weltissä. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200912034491
Rantamäki, P-J. 2014. The story of Pitkis-Sport in Satakunnan kansa: Content analysis of newspaper articles on a children and youth sports camp. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201406142023
Raunio, A. 2021. ”Ei ole mitään yhteistä asiaa” – median ja urheiluseurojen vuorovaikutussuhde toimittajien näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202105213102
Rautarinta, E. 2002. Päivittäisseurantaa ja omia ideoita. Välitetyt ja tuotetut jutut Ilta-Sanomien ja Turun Sanomien urheilutarjonnassa. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002893042
Riihentupa, T. 2014. Televisio on kuollut? [arvostelu kirjasta B. Hutchins & D. Rowe (toim.) 2012. Sport Beyond Television: The Internet, Digital Media and the Rise of Networked Media Sport. London: Routledge]. WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Timo-Riihentupa-2-WS-3-4-2014.pdf
Riihentupa, T. 2014. Twitter – reaaliaikaisuuden päätepiste? WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Timo-Riihentupa-WS-3-4-20141.pdf
Roiha, M. 2014. Sotšin kisat haastavat toimittajan ammattietiikan. Journalisti 90(2), 13.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/@Bin/23206675/journalisti_2014_0602_13.pdf
Roiko-Jokela, H. & Holmila, A. 2010. Kansainvälistä ja kotimaista vuorovaikutusta. Liikuntatieteellisen tiedonvälityksen suunta 1960–2005. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Jukolan rasteilla. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2010. Jyväskylä: Gummerus, 147–165.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/02/Roiko-Jokela-Heikki-Holmila-Antero-Kansainv%C3%A4list%C3%A4-ja-kotimaista-vuorovaikutusta-SUHS-vsk-2010.pdf
Roiko-Jokela, H. 2016. Urheilun varjot. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Lastuja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2016. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 117–137.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2018/01/Roiko-Jokela-Heikki-Urheilun-varjot-SUHS-vsk-2016.pdf
Roimela, T. 2020. Ihminen löytyi kauniilta hautausmailta: Kuvitellaan maailmaa kymmeniä vuosia eteenpäin. Kaksi kokenutta toimittajaa keskustelee. Fair Play 53(2), 26–27.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-20/
Roimela, T. 2020. Kallio ja Ritari, journalistit terveyden äärilaidoilta. Fair Play 53(4), 27–29.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2020/
Roimela, T. 2020. ”Hyvää kuvaa ei arvosteta”. Fair Play 53(3), 14–15.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-20/'
Roimela, T. 2021. Elämäntyö urheilutoimittajana -tunnustukset Ilkka Laitiselle ja Erkki Kinnuselle. Fair Play 54(1), 30–31.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2021/
Roimela, T. 2021. Hikihaastattelija haluaa selvittää katsojille, miltä urheilijasta tuntuu. Fair Play 54(2), 16–17.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2021/
Roimela, T. 2021. Sattuman ja hurahtamisen kautta ruutukasvoksi. Yksi meistä: Laura Arffman. Fair Play 54(3), 30–31.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2021/