Hae
463 items
Suonto, M. 2020. Kansa janoaa draamaa. Veikkaus X, 2.6.
https://www.veikkaus.fi/fi/x/kansa-janoaa-urheilun-draamaa
Svenlin, J. 2022. Henrik Dettmann är kritisk mot sportmedier men använder dem gärna som plattform. ”Journalister är som tränare – vi har aldrig fel.” Journalisti 98(1).
https://journalisti.fi/artikkelit/2022/01/henrik-dettmann-ar-kritisk-mot-sportmedier-men-anvander-dem-garna-som-plattform-journalister-ar-som-tranare-vi-har-aldrig-fel/
Teiskonlahti, R. 2015. Leijonia rahalla tai ilmaiseksi: Mediakonseptianalyysi jääkiekon MM-kisoista 2013 MTV3-kanavalla. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201509102277
Tekijä tuntematon. 2010. Hiihto & häpeä: Lahti 2001 mediaskandaalina [arvostelu kirjasta E. Vettenniemi (toim.) 2010. Hiihto & häpeä: Lahti 2001 mediaskandaalina. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto]. Media & Viestintä 34(3), 94.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/70515/31982
Tekijä tuntematon. 90-vuotista taivalta juhlitaan loppuvuodesta. 2021. Fair Play 54(1), 45–46.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2021/
Tekijä tuntematon. Liiton uudessa podcast-sarjassa keskustellaan urheilujournalismista. 2020. Fair Play 53(4), 23.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-4-2020/
Tekijä tuntematon. Robotti laajentaa urheilujuttujen kirjoa. 2016. Suomen Lehdistö 17.11.
https://suomenlehdisto.fi/robotti-laajentaa-urheilujuttujen-kirjoa/
Tervo, J. 2020. ”Oletko sä viikinki vai oletko sä ämmä!” Sankarimyytin ja maskuliinisuuden ongelmallisuus suomalaisten kamppailu-urheilijoiden omaelämäkerroissa. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012153290
Tervo, M. 2001. Nationalism, sports and gender in Finnish sports journalism in the early twentieth century. Gender, Place and Culture 8(4), 357–373.
https://doi.org/10.1080/09663690120111609
Tervo, M. 2002. Sports, ‘race’, and the Finnish national identity in Helsingin Sanomat in the early twentieth century. Nations and Nationalism 8(3), 335–356.
http://dx.doi.org/10.1111/1469-8219.00054
Tervo, M. 2004. A cultural community in the making: Sport and national imagery in Helsingin Sanomat in 1912–36. Sport in Society 7(2), 153–174.
https://doi.org/10.1080/1461098042000222243
Tikander, V. 2021. Suomen oudoimmat olympiakuvat. Veikkaus X / Urheilumuseo, 29.7.
https://www.veikkaus.fi/fi/x/suomen-olympiahistorian-oudoimmat-kuvat
Tikkanen, S. 2000. Huomio! Huomio! Martti Jukolan urheiluselostaminen, hänen eri urheiluroolinsa ja esikuvan elävä perintö. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2000840861
Torro, M. 2006. Suomalainen näkökulma Moskovan olympiakisoihin sanomalehdistössä kesällä 1980. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006367
Tuomasjukka, R. 2022. Qatarin MM-kisat osoittavat urheilujournalismin muutoksen: ”Ihmiset eivät enää hoe, että älä sekoita urheilua ja politiikkaa”. Suomen Lehdistö 9.11.2022.
https://suomenlehdisto.fi/qatarin-mm-kisat-osoittavat-urheilujournalismin-muutoksen-ihmiset-eivat-enaa-hoe-etta-ala-sekoita-urheilua-ja-politiikkaa/
Tuominen, T. 2015. Paralympialaiset suomalaislehdissä: Barcelonan 1992 ja Lontoon 2012 paralympiauutisointi Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä ja Urheilulehdessä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512224125
Tuovinen, M. 2014. Maaliverkot lauloivat: Metaforat Iltalehden ja Savon Sanomien jalkapallouutisissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/6088
Tupamäki-Kukkamo, K. 2014. Lån från svenskan i travtidningen Hevosurheilu. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201406041937
Turhanen, T. 2013. Naisampumaurheilijan julkisuuskuva – Ampumaurheilun uutisointi ja Satu Mäkelä-Nummelan julkisuuskuva Helsingin Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 olympialaisten aikana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301181078
Turtiainen, R. & Kolamo, S. 2020. Serena Williams – urheilija-aktivisti postfeministisen urheilukulttuurin aikakaudella. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 128–134.
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/99404/58207
Turtiainen, R. 2006. Miten penkkiurheilijasta tuli virtuaaliurheilija? Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Alussa oli vesi. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2006. Jyväskylä: Atena, 165–172.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/04/Turtiainen-Riikka-Miten-penkkiurheilijasta-tuli-virtuaaliurheilija-SUHS-vsk-2006.pdf
Turtiainen, R. 2010. ”Tulos ei päässyt edes teksti-TV:lle.” Miksi vanhanaikainen teknologia on säilyttänyt asemansa digitalisoituneessa mediaurheiluympäristössä? Tekniikan Waiheita 4/2010, 32–48.
https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/63977/25285
Turtiainen, R. 2010. ”Tässä ovat Käldin enkelit”. Mediavälitteistä arvokisahuumaa naisten jalkapallon EM-kotikisoissa. Kasvatus & Aika 4(2), 179–202.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1464461