Hae

Edit search

506 julkaisua

Dahlberg, O. & Laine, A. 2017. Yleisön mediarepresentaatiot Ilta-Sanomien ja Urheilulehden vuoden 2011 miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa. Liikunta & Tiede 54(6), 66–72.

Dahlberg, O. 2016. Suomalaisuus yleisönä, meinä ja muina: suomalaisuuden diskursiivinen rakentuminen Ilta-Sanomien ja Urheilulehden miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa 2011. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Eerola, S. 2024. ”Jokerit Putinin propagandaliigassa” – Jääkiekkosarja valtatyökaluna? Miten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kuvasivat KHL:ää ja sen toimintaa pehmeän vallan näkökulmista tarkasteltuna vuosina 2013–2022. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Politiikkatieteet, valtio-oppi. Pro gradu -tutkielma.

Ehrlén, V. 2023. Bibliography of Finnish sports journalism: A review [Arvostelu julkaisusta A. Laine & J. Särkivuori Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia. Jyväskylän yliopisto. JYU Studies 2]. Idrottsforum 30.8.2023.

Ehrlén, V. 2024. Media valaisee urheilun pimeitä nurkkauksia. Kaivolla-blogi 19.8.2024.

Ehrlén, V. 2024. “It’s a Balancing Act”: Contradictory Ambitions of Journalistic Media in Addressing Harassment in Sport. Media and Communication 12.

Eloranta, V. 2022. Urheilutoimittajat haluavat itsekin eroon tyylilajinsa latteuksista. Journalisti 30.11.2022.

Erho, N. 2014. Narina vailla loppua. Uusi Yle-laki ei lopettanut kaupallisen median Yle-kritiikkiä. Journalisti 90(14), 8–11.

Erho, N. 2021. Nauhurit tarjottimella, haastattelualueille pääsyliput – koronarajoitukset toivat olympiajuttujen tekemiseen hupaisiakin piirteitä. Journalisti 5.8.2021.

Eriksson S., Liikanen V., Rannikko A., Sihvonen S. & Torvinen P. 2017. Vammaisuus suomalaisen sanomalehden ruumiinkulttuureissa. Liikunta & Tiede 53(6), 56–62.

Erkkilä, I. 2009. "Nej, det här gick inte som planerat". Förväntningar på sportsidorna i Hufvudstadsbladet och Vasabladet under OS i Peking 2008. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Erola, J. 2013. Erikoista toimittamista. Journalisti 89(2), 7.

Eskelinen, K. 2008. Jääkiekon SM-liigapelien ja MM-pelien uutisointi Helsingin Sanomissa vuosina 1976–1997. Joensuun yliopisto. Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Forsman-Härkönen, G. 2012. Elitsportens skönheter, mödrar och besvikelser. Sportsidornas kvinnobild under OS i Mexico City 1968 och Peking 2008. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Fritze, J. 2012. Paikallislehtien ”urheilutoimittajat” – Vahtikoiria, urheilun tosiuskovaisia vai paikallisyhteisön puolustajia? Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

Haapalainen, M. & Oja, L. 2016. Vuoden urheilukuva – Tali ja koko maailma. Journalisti 92(3), 16.

Haapalainen, M. 2014. Hyvää joulua, Urheilusanomat. Journalisti 90(15), 28.

Haapalainen, M. 2015. Teemu 2.0. Journalisti 91(2), 36.

Haapalainen, M. 2016. Oman kuplan ulkopuolella. Urheilulehden Jari Kupila sanoo yhteiskunnan olevan edelleen urheilujournalismille vieras alue. Journalisti 92(2), 6.

Haapalainen, M. 2017. Hintarysäys. Urheilukuvaaja Juha Tammisen ura hyytyi kuvatoimiston muuttuneeseen hinnoitteluun. Journalisti 93(10), 8–11.

Haapalainen, M. 2017. Yksi plus yksi on yksi. Urheilun viikkolehtien kenttä elää, vaikka Sanoma osti kilpailijansa pois markkinoilta. Journalisti 93(9), 13.

Haapalainen, M. 2018. Tehtävä Lontoossa. 23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille. Journalisti 94(12), 29.

Haapalainen, M. 2018. Vouhottaja ja valtionuskonto. Musiikkitoimittaja Pekka Laine käänsi katseensa huippu-urheiluun. Journalisti 94(5), 16–17.

Haapalainen, M. 2020. Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkaukset, Black Lives Matter -liike ja #metoo muuttivat urheilua ja urheilujournalismia. Toimituksissa tiedetään, että politiikka ja urheilu ovat erottamattomia. Journalisti 96(8), 14–19.