Hae

Add filter Add group

230 items

Kolamo, S. 2006. Football, Media and the Body: Finnish Footballers as War Machines. Teoksessa World Cup Conference Leipzig 2006: Football, Media & Everyday Life.

Koljonen, K. 2004. Valmiiksi naurettu juoru veti verkon vakavaksi. Media & Viestintä 27(1), 137–151.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62458

Korhonen, A. 2020. ”Eksoottiset namupalat” – Kriittinen diskurssianalyysi Helsinki Cupiin osallistuneiden brasilialaisten, yhdysvaltalaisten ja italialaisten jalkapalloilijoiden uutisointirepresentaatioista Helsingin Sanomissa 1980–1990. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012185382

Korkeaniemi, T. 1989. Suomen yhteiskunnallisen tilanteen heijastuminen Kouluvoimistelu ja -urheilu -lehden kannanotoissa maailmansotien välisenä aikana. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Koskela, J. 1995. Amerikan halkijuoksut 1928 ja 1929. Urheilullisuus – suomalaisuus – julkisuus. Teoksessa A. Nevala (toim.) Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995. Joensuu: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 163–174.

Kotilainen, S. 2020. Kriisiajan urheiluviestintää. Keski-Suomen Suojeluskuntalainen -lehti sotavuosien urheilumediana. Teoksessa H. Roiko-Jokela & A. Holmila (toim.) Urheilun kriisejä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2019–2020. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 165–191.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004162789

Kuikka, M. 2010. Tunteiden koko kirjo: Suomalaisen ja ruotsalaisen lehdistön näkemys brasilialaisesta jalkapallosta MM-kisoissa 1958 ja 1966–1978. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kulju, M. 1998. Urheilujournalismi hahmottaa kuvaamme muista ihmisistä. Ollilainen (7), 3.

Kulmala, I. 1995. Sankareita onhan heitä – eli mitä tapahtui, kun urheilutoimittaja halusi tietää mitä urheilutoimittaja tekee. Fair Play 28(4), 6.

Kvist, M. 2005. Emotiva adjektiv i ishockeyreferat. Analys av ett finlandssvenskt och ett rikssvenskt material. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kähö, J. 2006. Metaforer i svenska och finska innebandyartiklar på internet. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006609

Lahti, L. 2022. Naisleijonat: sankareita vai tytönhupakoita? Uutisointi Helsingin Sanomissa naisten ja miesten jääkiekkomaajoukkueesta maailmanmestaruus- ja olympiaturnausten aikana vuosina 1990–2019. Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 2003. Aftonbladet vs. Ilta-Sanomat. Ruotsalaisen ja suomalaisen iltapäivälehden urheilujournalismia tarkasteleva diskurssianalyyttinen tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 2011. Urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelu: Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista. Helsinki: Edita.

Laine, A. 2012. Suomelle rökäletappio urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelussa. Liikunta & Tiede 49(1), 21–25.

Laine, A. 2013. Landskampen Finland–Sverige i kvällstidningars sportjournalistik. Finsk tidskrift 271(5), 33–42.

http://www.finsktidskrift.fi/wp-content/uploads/2018/02/ft_5_2013_arkiv.pdf

Laine, A. 2016. Gender representation of athletes in Finnish and Swedish tabloids: A quantitative and qualitative content analysis of Athens 2004 and Turin 2006 Olympics coverage. Nordicom Review 37(2), 83–98.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201611234725

Laine, A. 2020. Urheilu-uutisointi muuttuu: Feministitutkijoiden mielestä liian hitaasti. Liikunta & Tiede 57(2), 30.

Laine, J. 2022. ”Ei joltakin muotisuunnittelijalta tulla kysymään, oliko tietoinen valinta perustaa perhettä uran aikana” – Huippu-urheilijoiden kokemuksia vanhemmuuden käsittelystä suomalaisessa urheilumediassa. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202208224278

Laine, K. & Römpötti, T. 2024. Mediatutkimusta Hornankattilasta. Lähikuva 36(3–4), 3–7.

https://doi.org/10.23994/lk.142490

Laine, L. 1989. The nature of woman – The nature of man: The effects of gender images on organizing sport in Finland in the 1920s and 1930s. Teoksessa M. Raivio (toim.) Abstracts of the Jyväskylä Congress on Movement and Sport in Women's Life, August 17.-21, 1987. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Lehikoinen, H. 2010. Vammaishuippu-urheilu ammattilaistuu – pysyykö media mukana? Fair Play 43(2), 22–23.

Lehikoinen, P. 1993. Suomen suuri tilaisuus. Helsingin olympiakisojen välittämä Suomi-kuva Saksan Liittotasavaltaan ja Yhdysvaltoihin. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtinen, T-L. 2006. Nais- ja miesurheilijan representointi Helsingin Sanomissa vuoden 2004 Ateenan olympialaisten kontekstissa. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200688