Hae

Add filter Add group

230 items

Massinen, T. 2014. Kovaa peliä. Jääkiekko, väkivalta, media ja yhteiskunta. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Meinander, H. 1994. Sportjournalismus in Kriegszeiten. Ein Beispiel aus Finnland. Teoksessa M. Lämmer (toim.) Stadion – Internationale Zeitschrift für Geschichte des Sports, XIX/XX. Sonderband, Beiträge zur Geschichte des Sports in Nordeuropa 1993/94, 187–197.

Melasuo, J. 1992. Rauhankyyhkyjä noidankattilassa. Vuoden 1936 olympialaisten ympärillä vallinneen aatteellisen vastakohtaisuuden ulkopoliittinen tausta ja sen heijastuminen The New York Timesin ja Suomen päälehtien olympiakirjoittelussa. Helsingin yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Mäenpää, T. 2016. Miten tullaan jyppiläiseksi? Sisällönanalyysi sanomalehti Keskisuomalaisen kanadalaista jääkiekkoilija Nolan Yonkmania koskevista kirjoituksista. Jyväskylän yliopisto. Kieli- ja viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Mäkelä, A. 2006. Kauneuden korostusta vai urheilun arvostusta? Tutkimus naisyleisurheilun uutisoinnista Helsingin Sanomissa vuosien 1983 ja 2005 MM-kilpailujen yhteydessä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006362

Mäkelä, A. 2007. Muuttuva naiskuva: Naisyleisurheilu Helsingin Sanomissa vuosien 1983 ja 2005 MM-kisoissa. Teoksessa H. Roiko-Jokela, E. Sironen & P. Heikkilä (toim.) Vanhat mestarit. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2007. Jyväskylä: Minerva, 73–85.

https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/04/M%C3%A4kel%C3%A4-Annu-Muuttuva-naiskuva-SUHS-vsk-2007-IK.pdf

Mäki-Petäjä, P. 1989. Urheilulehden hallitseva ihmiskuva ja siihen vaikuttavat tekijät. Tutkimus Urheilulehdessä vuonna 1987 ilmestyneistä henkilöjutuista. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Määttä, E. 2021. Sisukkaita suomalaisia ja median kestokasvoja: Juoksijarepresentaatiot Yle:n ja MTV:n verkkouutisissa vuosina 2015–2019. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Naula, T. 1993. Kaunis vai urheilija? Suomen Kuvalehti (15), 68.

Naula, T. 1994. Nopeuden ja kauneuden symbioosi: urheilujournalismin naiskuva kolmessa suomalaisessa sanomalehdessä, tutkimuskohteena yleisurheilun MM-kilpailut 1993. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Nieminen, S. 1998. Propagandasta jalkapallon mediasirkukseen. Teoksessa A. Halmesvirta & H. Roiko-Jokela (toim.) Urheilu, historia ja julkisuus. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja. Jyväskylä: Atena, 111–129.

Nihtinen, M. 1986. Women`s sport reporting in Britain and Finland. A contrastive study of the Observer and Helsingin Sanomat. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Nikitin, A. 2010. Russia and the Olympic Movement: A study of Russian national identity as described in the newspaper Sovetskij Sport during the Winter Olympic Games of 1988, 1992, 1994, and in the future Winter Olympic Games of 2014. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201011223109

Nummelin, A. 2022. Poppakonsteja vai vakavasti otettavaa urheilua? Naisjalkapalloilun mediakuva Helsingin Sanomissa 1970–1990-luvuilla. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/153776/Nummelin_Annabella_Opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nuutinen, H. 2014. Urheilusivujen tasa-arvon tarkastelua. Helsingin Sanomien kesäolympialaisten aikainen kuvajournalismi ja näkyvimmät tekstit urheilusivujen tasa-arvon heijastajana. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201407011945

Nyholm, G. 2023. ”How England fell in love with the Lionesses” : Mediebevakningen av damfotbolls-EM 2022 i ett könsperspektiv. Åbo Akademi. Fakulteten för samhällsvetenskaper, ekonomi och juridik. Avhandling för magisterexamen.

https://www.doria.fi/handle/10024/187229

Oikarinen, J. 2011. Naisen vai urheilijan nyrkki? Naisnyrkkeilijän ammattilaisuuden rakentuminen nyrkkeilyottelun uutisoinnissa. Lapin yliopisto. Taiteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Ojajärvi, S. & Valtonen, S. 2001. Naisten lentopallo, asiaa! Media & Viestintä 24(1), 19–26.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62127

Olamo, P. 2004. ”Pitäis päästä tosta kansalliskiihkosta”. Kansallishenkiset radion urheiluselostukset ongelmana Yleisradiossa ns. Reporadion aikaan. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Ottelin, A. & Ylöniemi, T. 1988. Television urheiluohjelmien naiskuva ja sen välittäminen koululaisille. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Pajuriutta, S. 2016. Tytöttely on jäänyt taka-alalle – vai onko? Naiseuden kehykset Helsingin Sanomien urheilusivujen arjessa. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101886

Palonen, J. 2011. Jäästä herännyt kansa: Urheilijalla politikointia Québecissä ja Kanadassa. Politiikka 53(2), 81–94.

Pekkala, M. 1994. Suomen ja Ruotsin väliset yleisurheilusuhteet lehdistössä 1930–1935. Oulun yliopisto. Historian laitos. Pro gradu -tutkielma.

Pelkonen, P. 2009. Naisista naisille. Urheilevien naisten representaatiot suomalaisissa naistenlehdissä. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.