Hae

Aalto, H. 1996. Kenen etuja ajat, urheilujournalisti? Fair Play 29(4), 15.

Ahola, M. & Lamosuo, H. 2014. Yksilölajit kunniaan. Jääkiekon ja jalkapallon valta-asema urheilutoimittamisessa vahvistuu, vaikka toimituksissa tarvittaisiin myös yksilölajien osaamista. Fair Play 47(3), 32.

Ahola, R. 1979. Branching in a ’quality’ and ’popular’ paper and in the columns of news, sport and art. Oulun yliopisto. Englantilaisen filologian laitos. Pro gradu -tutkielma.

Airaksinen, S. 2016. Urheiluseurojen talutusnuorassa? Suomenkielisten 5–7–päiväisten paikallis- ja maakuntalehtien urheilutoimittajien näkemyksiä kriittisyydestä. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701111021

Alaja, E. 2005. Yksilöurheilijalla pidempi tie lehtien sivuille. Yksilöurheilijan on oltava menestyneempi, avoimempi ja hänen yksityiselämänsä kohahduttavampaa kuin joukkueurheilijalla medianäkyvyyden saavuttamiseksi, arvioi Helsingin yliopistossa tehty mediatutkimus. Urheilulehti (46), 40–41.

Alanen, J. 1996. Reunahuomautuksia Atlantasta: Pirstoutunut unelma ja kuiviksi puristetut urheilijat. Fair Play 29(3), 4–5.

Alfthan, H. 1965. Regattan och presstjänsten. Frisk Bris (5), 5–7; 22–25.

Aro, J. 2011. Mainostemppu suututti urheilutoimittajat. Journalisti 87(4), 20.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2011/04/uutiset/mainostemppu-suututti-urheilutoi/

Aro, T. 1917. Kuuluuko urheilijain yksityiselämän valvonta urheiluseuroille? Suomen Urheilulehti 798, 815–816.

Arola, J. 2024. Tutut nimet A-lehtien uuden digimedian tekijöinä – tavoitteena ”urheilukeskustelun johtajuus”. Suomen Lehdistö 6.5.2024.

https://suomenlehdisto.fi/tutut-nimet-a-lehtien-uuden-digimedian-tekijoina-tavoitteena-urheilukeskustelun-johtajuus/

Arolainen, T. 1984. Urheilujournalismi osa suurempaa kokonaisuutta. Fair Play 17(4), 19–23.

Arponen, A. O. 1998. Tuttu, tuntematon urheilujournalismi. Liikunta & Tiede 35(4), 27–28.

Arponen, A. O. 2014. Lajiensa parhaat (novelli teoksesta Pallo karkasi käsistä). Fair Play 47(4), 68–69.

Aunola, A. 2011. Juhlaseminaarissa käytiin antoisa paneelikeskustelu. Fair Play 44(4), 21.

Backman, S. 2018. Sportklubbar och traditionella medier – Ett äktenskap som knakar i fogarna? Hanken Svenska handelshögskolan. Institutionen för marknadsföring. Pro gradu -tutkielma.

https://helda.helsinki.fi/dhanken/handle/123456789/207885

Bryggare, A. 2001. Urheilua – mitä se on? Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 28.

Buendía, J. 2001. Analysis of the sponsoring impact on the mass media and local spectators. A case study of Caprabo Lleida Basketball. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2001861566

Eerikäinen, J. 2007. Hollolasta kajahtaa. Tästäkin lehdestä tuttua narinaa: urheilujournalismi ei ole tarpeeksi kriittistä. Urheilulehti (8), 8.

Eerikäinen, J. 2017. Analyysin tarve. Journalismi, eikä vähiten urheilujournalismi saa nykyisin kritiikkiä siitä, että klikit ratkaisevat. Urheilulehti (24), 3.

Eerola, S. 2024. ”Jokerit Putinin propagandaliigassa” – Jääkiekkosarja valtatyökaluna? Miten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kuvasivat KHL:ää ja sen toimintaa pehmeän vallan näkökulmista tarkasteltuna vuosina 2013–2022. Lapin yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Politiikkatieteet, valtio-oppi. Pro gradu -tutkielma.

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092574812

Ehrlén, V. 2024. Media valaisee urheilun pimeitä nurkkauksia. Kaivolla-blogi 19.8.2024.

https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/media-valaisee-urheilun-pimeita-nurkkauksia/

Ehrlén, V. 2024. “It’s a Balancing Act”: Contradictory Ambitions of Journalistic Media in Addressing Harassment in Sport. Media and Communication 12.

https://doi.org/10.17645/mac.8198

Einonen, T. & Pasanen, P. 1997. Mediajulkisuus osana huippu-urheilua. Tapaus Toni Nieminen. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia