Hae

https://journalisti.fi/artikkelit/2021/08/nauhurit-tarjottimella-haastattelualueille-paasyliput-koronarajoitukset-toivat-olympiajuttujen-tekemiseen-hupaisiakin-piirteita/

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia

Suomalaisen urheilujournalismin bibliografia

596 items

Arponen, A. O. 1996. Millainen on suomalainen urheilutoimittaja? Fair Play 29(4), 16–17.

Arponen, A. O. 1998. Tunnettuja urheilutoimittajia. Teoksessa A. Halmesvirta & H. Roiko-Jokela (toim.) Urheilu, historia ja julkisuus. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1998. Jyväskylä: Atena, 55–78.

Arponen, A. O. 1999. UL:n ”koulutuspäällikkö” ja lipun suunnittelija. Yksi meistä: Pauli Saikkonen. Fair Play 32(3), 5.

Arponen, A. O. 2006. Koulutustaso parantunut ja naisten määrä kasvanut. Fair Play 39(4), 17–19.

Arponen, A. O. 2006. Välimallin urheilutoimittaja. Teoksessa J. Kanerva (toim.) Paikoillenne valmiit... Suomen Urheilutoimittajat 2006. Helsinki: Urheilutoimittajain Liitto, 42–43.

Arponen, A. O. 2007. Urheilua, kirjoja, elämää. Lappeenranta: Karjalan kirjapaino.

Arponen, A. O. 2015. Tauno Tattari, tuntemattomaksi jäänyt urheilutoimittaja. Fair Play 49(2), 32–33.

Aunola, A. 2005. Oulussa panostetaan koulutukseen. Fair Play 38(3), 6.

Aunola, A. 2019. Patanasta maailmalle. Vetelin kunnan Patanan 200 asukkaan kylässä lähes 68 vuotta sitten syntyneestä Hannu Patanasta kehkeytyi urheilutoimittaja kuin varkain. Fair Play 52(2), 10.

Autero, J. 1951. Urheilutoimittajan asema maaseutulehdistössä. Teoksessa E. Jäntti & J. Kahila (toim.) Urheiluneekerien juhlakäristys. Urheilutoimittajain Kerho ry:n 20–vuotisjulkaisu. Helsinki: Urheilutoimittajain Kerho ry, 37–38.

Bergling, M. & Nejman, F. 2002. Idrotten och sportjournalisterna – supportrar eller reportrar? Journalisten 99(3), 24–30.

Blomberg, H. 1984. Nainen urheilutoimittajana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Blomberg, H. 1985. Nainen urheilutoimittajana. Liikunta & Tiede 22(4), 178–181.

Boberg, J. 1985. Matti Mölli Keinonen: Toimittajilla osavastuu Brysselin tapauksesta. Sanomalehtimies-Journalisten 61(14), 7.

Borenius, A. 2011. Urheilutoimituksen esimies Sinikka Rajamäki: ”Pahinta olisi olla kiintiönainen”. Fair Play 44(3) 80-v juhlanumero, 50–51.

Bärlund, T. 1973. Urheilutoimittaja kuluttajan valistajana. Teoksessa K. Heinilä & J. Wuolio (toim.) Huippu-urheilu ja yhteiskunta. Jyväskylä: Jyväskylän Kesä ry, 152–154.

Cygnel, S. 1998. Urheilutoimittajanaisten juttuaiheet ja juttutyypit sanomalehtien urheilusivuilla. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Eerikäinen, J. 2015. Tosi-TV-tähdet. Miksi urheilutoimittajalle ei riitä enää se, että on urheilutoimittaja. Urheilulehti (19), 22–25.

Eerola, P. 1978. Vauhtiurheilun kuvaaminen. Kamera (6), 20–21.

Ehrlén, V. 2025. Urheilun häirintätapausten uutisoinnin työprosessit ja toimittajien metajournalistinen diskurssi. Teoksessa J. Kokkonen (toim.) Urheilun murros. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 178, 94–107.

Eljanko, H. 1950. Urheilulehtikuviemme heikkous kilpailun puutteen syytä. Suomen Urheilulehti (33), 2.

Eljanko, H. 1968. Koulupoikana Suomen Urheilulehden tuntumassa, myöhemmin lehdessä oppimassa ja opettamassa. Suomen Urheilulehti (48), 15.

Eljanko, H. 1981. Martti Jukola – suuri urheilukynäilijä. Teoksessa J. Uunila (toim.) Tahkon Hengessä. Helsinki: Suomen Urheilutoimittajain Liitto, 3–5.

Erho, N. 2021. Nauhurit tarjottimella, haastattelualueille pääsyliput – koronarajoitukset toivat olympiajuttujen tekemiseen hupaisiakin piirteitä. Journalisti 5.8.2021.