Hae

Edit search

2275 julkaisua

Haapalainen, M. 2017. Yksi plus yksi on yksi. Urheilun viikkolehtien kenttä elää, vaikka Sanoma osti kilpailijansa pois markkinoilta. Journalisti 93(9), 13.

Haapalainen, M. 2018. Tehtävä Lontoossa. 23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille. Journalisti 94(12), 29.

Haapalainen, M. 2018. Vouhottaja ja valtionuskonto. Musiikkitoimittaja Pekka Laine käänsi katseensa huippu-urheiluun. Journalisti 94(5), 16–17.

Haapalainen, M. 2020. Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkaukset, Black Lives Matter -liike ja #metoo muuttivat urheilua ja urheilujournalismia. Toimituksissa tiedetään, että politiikka ja urheilu ovat erottamattomia. Journalisti 96(8), 14–19.

Haapalainen, M. 2021. Fanittamisesta on urheilutoimittajalle hyötyä, sanoo saksalaisesta jalkapallosta kirjoittava Johanna Nordling. Journalisti 96(4), 22–23.

Haapalainen, M. 2021. Toimittaja Saku Schildt kirjoittaa, puhuu ja elää nyrkkeilystä. Journalisti 97(9).

Haapalainen, M. 2022. Annu Ruotsalainen kirjoittaa lätkästä ja on siksi lukijan mielestä ”ruma mummo” – ”Jääkiekkoyhteisö tarvitsee naisten mielipiteitä”. Journalisti 1.2.2022.

Haapalainen, M. 2022. Näistä elementeistä syntyy kiihkeä koripalloselostus. Koripalloselostaja Kristian Palotie katsoo kaksi tai kolme ottelua päivässä ja kuuntelee ajomatkat korispodcasteja. Journalisti 98(3).

Haapalainen, M. 2023. Näin rakentuu jääkiekon SM-liigan televisiotuotanto. Journalisti 4.1.2023.

Haapalainen, M. 2023. Valokuvaaja Maiju Pohjanheimo nauttii urheilun tahattomasta komiikasta. Journalisti 24.2.2023.

Haapamatti, K. 2016. Hevosmiesten tietotoimisto. Toimittaja Toni Niemistö seuraa raveja aina kun on valveilla. Journalisti 92(9), 25.

Haapamäki, J. 2004. Mika Myllylä nykyajan urheilusankarina. Perinteinen ja nykyaikainen urheilusankaruus kohtaavat. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Haapanen, S. 1988. Ilmojen halki. Aikakauslehdistö (1), 20–22.

Haapasalo, J. & Parikka, R. (toim.) 1976. Talviolympialaisten seuraaminen radiosta ja televisiosta 3.-15.2.1976. Oy Yleisradion Ab:n PTS-elin. Sarja B8.

Haapiainen, O. 2003. Radion urheiluselostuksen prosodista, syntaktista ja tekstilingvististä tarkastelua. Tutkimuskohteena paikallisradion jääkiekko-ottelu Jokipojat-Jokerit. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Haavisto, K. 2020. Koripalloekspertillä riittää intohimoa urheilun laaja-alaiseen seuraamiseen. Yksi meistä: Petri Siitonen. Fair Play 53(2), 30–31.

Hagfors, K. 2007. Fair Play sai hyvän arvosanan. Fair Play 40(3), 35.

Hagfors, K. 2008. Siitäkö yli mistä aita on matalin? Fair Play 41(1), 21.

Hakala, J. 1989. Suomen Urheilulehden suhtautuminen Työväen Urheiluliittoon oikeistoradikalismin vuosina 1930–1932. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hakala, J. 2018. Urheilu on merkittävä osa elämää. Yksi meistä: Terttu Karhumaa. Fair Play 51(3), 18–19.

Hakuli, J. 2015. Kansallinen identiteetti urheilujournalismissa – Tarkastelussa Sotshin olympialaisia koskevat artikkelit Ilta-Sanomissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hakuli, S. 1994. Kännykkäkisat Lillehammerissa. Fair Play 27(1), 14–15.

Halila, H. & Norros, O. 2017. Immateriaali- ja televisiointioikeudet. Teoksessa H. Halila & O. Norros (toim.) Urheiluoikeus. Helsinki: Alma Talent, luku XI.

Hallbäck, T. 2001. Ennakkojuttu pelkkä puffi? Fair Play 34(4) 70-vuotisjuhlanumero, 3.