Hae

Add filter Add group

2367 items

Valpas, H. 1938. Suomen Urheilu – Suomen Urheilulehti 1898–1938. Välähdyksiä neljän vuosikymmenen varrelta. Suomen Urheilulehti (35A). Teemanumero.

Valpas, H. 1951. Nokka pystyyn, pojat! UK on vasta 20-vuotias ja siitähän se elämä vasta alkaakin. Teoksessa E. Jäntti & J. Kahila (toim.) Urheiluneekerien juhlakäristys. Urheilutoimittajain Kerho ry:n 20-vuotisjulkaisu. Helsinki: Urheilutoimittajain Kerho ry, 6–7.

Valta, A. 1996. Nuorten urheilusankarikäsityksiä. Urheilusankareiden merkitys esikuvina ja median vaikutus sankarien imagon kuvaajana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Valta-Makkonen, K. 1996. Urheilulajit ja niiden leviäminen. Tapaustutkimus neljässä eri lajissa. Helsingin yliopisto. Viestinnän pro gradu -tutkielma.

Valtamäki, E. 1984. Tehokas tiedottaminen osa seuratoimintaa. Pomppo (5), 28.

Valtonen, S. & Ojajärvi, S. 2003. Kauniit ja kunnolliset: Naiset ja miehet liikuntakulttuurin kuvastoissa. Lähikuva (1), 30–43.

Valtonen, S. & Ojajärvi, S. 2015. Liikunnan mediajulkisuus ja päätöksenteko. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.

Vanha-Majamaa, A. 2014. Outoa retoriikkaa. Journalisti 90(10), 26.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2014/10/debatti/outoa-retoriikkaa/

Vanhatalo, N. 2014. Esko Seppänen: Ajoitus ja kommunikointi tärkeimpiä somemaailman sääntöjä. Fair Play 47(4), 56.

Vanhatalo, N. 2015. Panu Pokkinen: ”Tulevaisuudessa robotit tulevat ja vievät urheilutoimittajien työt”. Fair Play 48(3), 6–7.

Vanhatalo, N. 2016. Netflix ja Google tulevaisuuden urheilukanavat? Fair Play 49(1), 18–19.

Vanhatalo, N. 2017. Mixed Zonen kielikylpyjä. Fair Play 50(3), 25.

Vanhatalo, N. 2017. ”Ne paskiaiset tulevat helpottamaan meidän töitä:” Tekoäly ja robottijournalismi vievät urheilutoimittamisenkin uudelle tasolle ja haastavat samalla ammattikuntamme määrittämään uudelleen ja tarkemmin työmme toimenkuvat. Fair Play 50(4), 50–51.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2014/10/debatti/outoa-retoriikkaa/

Vares, V. 1997. Rähmällään tartaniin? Suomalainen urheilujournalismi ja sen tulkinnat itäblokin urheilujärjestelmästä ja -menestyksestä Montrealin, Moskovan ja Los Angelesin olympialaisten näkökulmasta. Teoksessa V. Vares (toim.) Urheilu ja historia: Kansakunnan identiteetiksi, yhteiskunnan vaikuttajaksi, joukkojen harrastukseksi. Turku: Turun yliopisto, 147–168.

Vares, V. 2019. Tito 8 – Stalin 6. Vuoden 1952 olympiakisojen Jugoslavian ja Neuvostoliiton kaksi ottelua ja niiden merkitys suomalaisen lehdistön kautta nähtynä. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Tarkk’ampujia ja terveitä ihmisiä. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran Vuosikirja 2018. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 173–190.

Varjanen, M. 1998. Urheilutoimittajan rooli muuttunut melkoisesti. Fair Play 31(1), 13.

Varjus, S. 1994. Futisfani tv-paratiisissa. Veikkaaja 14.3., 16–17.

Varoma, O. 1951. 25 vuotta ampumaurheilujournalistiikkaa. Ampujainlehti (12), 194–196.

Varoma, O. 1987. Arvi A. Karisto perusti Ampujainlehden. Ampujainlehti (8), 10.

Varoma, O. 1987. Lehdentekijät 1927–55. Ampujainlehti (8), 11, 15.

Varpela, V. 2008. Jääkiekkojournalismin kentällä. Pierre Bourdieun kenttäteoria ja Suomen Jääkiekkoliiton lehtijulkisuus 2000-luvulla. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Vartiainen, A. 1997. Om idrottsspråket. Studier över begreppen 'besegra' 'förlora' och 'spela oavgjort' i fotboll och ishockey. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Vartio, K. 1954. Urheilutoimittajat ja yleisurheilukilpailut. Yleisurheilu (5), 1.

Vartio, K. 1956. Suhteellisuudesta lehtien urheiluosastoissa. Yleisurheilu (9), 1.