Hae

Add filter Add group

2219 items

Aalto, A. 1987. Järjestölehden merkitys SVUL:n erikoisliitossa. Ampujainlehti (8), 10–11.

Aalto, H. 1996. Kenen etuja ajat, urheilujournalisti? Fair Play 29(4), 15.

Aalto, J. 1996. Tyrmäävän vastaanoton taustaa. Hevosurheilu (2).

Aalto, P. 2000. Naiset, liikunta ja tasa-arvo. Liikunta & Tiede 37(3), 22–26.

Aalto, P. 2010. Etelä-Afrikka pelasi hienot MM-kisat. Fair Play 43(3), 10–11.

Aaltonen, J. 1999. Vuoden 1998 urheilukuva: Jussi Aaltonen. Fair Play 32(1), 16.

Aarnio, J. 1980. Pesis ja televisioinnin ongelmat. Pesäpalloväen joulu, 18–19.

Aatsalo-Sallinen, J. 2010. Lentoon lähdössä. Urheilutoimittajat ahkeroivat pitkää päivää Vancouverissa. Journalisti 86(3), 12–13.

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2010/03/artikkelit/lentoon_lahdossa/

Aatsalo-Sallinen, J. 2010. Taas tulessa. Journalisti 86(11).

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2010/11/kolumnit/sata_sanaa/

Ahlroth, T. 2022. Ihmisläheisyys on aina ollut Marianne Nymanin juttu. Fair Play 55(1), 62–63.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-1-2022/

Ahlroth, T. 2022. Urheilukieleen kuuluu edelleen värikkyys. Fair Play 55(3), 12–13.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Ahlskog, M. & Enlund, R. 2000. ”Ryvetys voi alkaa!” Innehållet i tidningsreportagen från friidrottslandskampen Finland–Sverige. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2001869983

Ahola, M. & Lamosuo, H. 2014. Yksilölajit kunniaan. Jääkiekon ja jalkapallon valta-asema urheilutoimittamisessa vahvistuu, vaikka toimituksissa tarvittaisiin myös yksilölajien osaamista. Fair Play 47(3), 32.

Ahola, M. 2001. Rasismi ja etninen toiseus urheilusivuilla. Sevillan yleisurheilun MM-kisat 1999 iltapäivälehdissä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Ahola, R. 1979. Branching in a ’quality’ and ’popular’ paper and in the columns of news, sport and art. Oulun yliopisto. Englantilaisen filologian laitos. Pro gradu -tutkielma.

Ahonen, A. 2010. Tyrmäyskurssi. Venäläistoimittajan arki on vaarallista. Siksi urheilutoimittaja Jelena Antipova lähti itsepuolustuskurssille. Journalisti 86(11).

http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2010/11/artikkelit/tyrmayskurssi/

Airaksinen, S. 2016. Urheiluseurojen talutusnuorassa? Suomenkielisten 5–7–päiväisten paikallis- ja maakuntalehtien urheilutoimittajien näkemyksiä kriittisyydestä. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701111021

Ala-Mikkula, M. 2009. Urheilijoita ja naisurheilijoita. Mediaurheilun sukupuolittuneisuus vuosina 1988 ja 2008. Vaasan yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/573

Alaja, E. 2005. Yksilöurheilijalla pidempi tie lehtien sivuille. Yksilöurheilijan on oltava menestyneempi, avoimempi ja hänen yksityiselämänsä kohahduttavampaa kuin joukkueurheilijalla medianäkyvyyden saavuttamiseksi, arvioi Helsingin yliopistossa tehty mediatutkimus. Urheilulehti (46), 40–41.

Alaja, E. 2008. Oodi Sportmagasinetille. Urheilulehti (1), 40–41.

Alajärvi, K. 1981. Radion ja sanomalehtien urheiluselostuskieli. Oulun yliopisto. Suomen ja saamen kielen laitos, suomen kieli. Pro gradu -tutkielma.

Alanen, J. 1992. Teksti-tv on tietolähde: Kännykät tarpeen tulospalvelussa. Fair Play 25(3), 18.

Alanen, J. 1994. Empimisen jälkeen Pielisjärveltä Joensuuhun. Yksi meistä: Kalevi Honkanen. Fair Play 27(3), 4–5.

Alanen, J. 1995. Kielenhuoltoon liittyvät asiat kiinnostavat jäsenkuntaa. Fair Play 28(4), 10.