Hae

Add filter Add group

82 items

Brusin, K. 1922. Mietteitä urheilun propaganda-arvosta. Suomen Urheilulehti, 263–264.

Dahlberg, O. & Laine, A. 2017. Yleisön mediarepresentaatiot Ilta-Sanomien ja Urheilulehden vuoden 2011 miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa. Liikunta & Tiede 54(6), 66–72.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801081082

Dahlberg, O. 2016. Suomalaisuus yleisönä, meinä ja muina: suomalaisuuden diskursiivinen rakentuminen Ilta-Sanomien ja Urheilulehden miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa 2011. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201604132192

Eklund, A. 1925. Propaganda. Idrottsbladet, 114.

Ervasti, E-L. & Pirinen, R. 1985. Urheilu ja ihmiskuva: tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Liikunta & Tiede 22(4), 182–185.

Ervasti, E-L. 1984. Urheilu ja ihmiskuva. Tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Federley, B. 1990. Finland vid Stockholmsolympiaden 1912: Synpunkter på bevakningen i finländsk och utländsk press. Historiska och litteraturhistoriska studier 65, 221–242.

Haapalainen, M. 2020. Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkaukset, Black Lives Matter -liike ja #metoo muuttivat urheilua ja urheilujournalismia. Toimituksissa tiedetään, että politiikka ja urheilu ovat erottamattomia. Journalisti 96(8), 14–19.

https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-82020#/page=14

Hakuli, J. 2015. Kansallinen identiteetti urheilujournalismissa – Tarkastelussa Sotshin olympialaisia koskevat artikkelit Ilta-Sanomissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/6986

Helin, S. 2010. Tiananmenin aukiolta Linnunpesään: Pekingin olympialaiset paikan ja ideologian konfliktina Helsingin Sanomien urheilusivuilla 2001–2008. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21093

Hetemaa, M. 1998. Olympialaiset kylmän sodan varjossa. Suomen lehdistön asennoituminen ulkomaisiin kisavieraisiin ja urheilijoihin Helsingin olympialaisissa. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hietanen, R. 2004. Identiteetin rakentuminen pohjalaislehtien yleisurheilujutuissa. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Hurskainen, A. 2019. ”Hymyillään kaikille eikä näytetä pahaa naamaa, vaikka sisällä kuinka jurnuttaisi”. Suomalainen kansallinen identiteetti julkisessa keskustelussa Helsingin olympiavuonna 1952. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019043013835

Häkli, T. 2022. "Politiikka on politiikkaa, me keskitymme urheiluun." Diskurssianalyyttinen tutkielma poliittisiin ulottuvuuksiin liittyvästä uutisoinnista Helsingin Sanomissa Barcelonan 1992 ja Tokion 2020 kesäolympialaisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202209064480

Ilonen, V. 2021. Onko ihonvärillä vaikutusta uutisen otsikkoon? Huippujalkapalloilijoita käsittelevä otsikointi iltapäivälehdessä. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311536

Itkonen, H. 2008. Media tulkitsee ja tekee urheilua. Fair Play 41(2), 4–5.

Jouppi, E. 2008. "Must on tullu urheiluhullu." Fanikulttuurin tuottaminen ja ylläpitäminen IS Veikkaajan erikoislehdissä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19150

Jurkola, M. 2004. Kaupallisuuden ja ruumiillisuuden muuttuvat tulkinnat – sisällönanalyysi Fitness-lehden vuosikerroista 1993, 1998 ja 2002. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kaarkoski, T. 2009. Eurohuumaa ja potkuja. Tampere Unitedia ja HJK:ta koskeva uutisointi iltapäivälehdissä kaudella 2007. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kananen, M. 2020. ”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys”: Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 69–83.

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90947

Kanerva, M. 2013. Murroskausi kaukalossa: The New York Times ja Pohjois-Amerikan ja Neuvostoliiton jääkiekkoilun vuorovaikutus vuosina 1986–1989. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Kanerva, P. 2022. ”Onko jääkiekko urheiluperheen musta lammas?” Jääkiekon väkivalta suomalaisessa lehdistössä 1980–2005. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206143292

Kanto, J. 2015. Jalkapallon periferia ja arvokisattomuuden traumat: Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa 1996–1997 ja 2006–2007. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261670

Karvala, S. 1999. Urheilu myös jakoi katajaista kansaa. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 171–186.