Hae
14 items
Honkonen, M. 2019. Sankari ja nolla. Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Journalisti 95(2), 21.
https://view.24mags.com/journalisti/journalisti-22019#/page=20
Jaakkola, L. 2010. Olympiasankaruuden sukupuoli – Urheilusankaruuden representaatiot Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20487
Kolamo, S. 2014. Diego Maradona ambivalenttina miesruumiin mediaspektaakkelina. WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Sami-Kolamo-WS-3-4-2014.pdf
Lindgren, T. 2020. Suurmiesten kuoleman jälkeen saa puhua myös heidän pimeistä puolistaan. Journalisti 5.2.2020.
https://journalisti.fi/nakokulmat/2020/02/suurmiesten-kuoleman-jalkeen-saa-puhua-myos-heidan-pimeista-puolistaan/
Mäntylä, M. 2013. Yllättäjät ja epäonnistujat urheilujournalismissa – Suomalaisurheilijoiden arvottaminen lehdistössä. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/3419
Paasonen, E. 2019. Menetetyt mitalit – Miten urheilutoimittajat esittivät vuoden 2012 Lontoon olympiakisoissa epäonnistuneet suomalaissuosikit? Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907112546
Paloniemi, A. 2023. Mestarillisesti hallittuja suorituksia ja pika-aatelointeja: Wilma Murron ja Topi Raitasen urheilusankaruus Urheilulehdessä vuosina 2015–2022. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta/ Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/92318
Rantamäki, P-J. 2009. Sankariksi sanomalehdessä. Diskurssianalyysi jalkapallon MM-kisojen 2006 urheilusankaruuksien rakentumisesta Helsingin Sanomissa ja Die Weltissä. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200912034491
Saure, H. 2010. Patsastelua pohjoiskorealaisittain. Journalisti 86(18), 22.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2010/18/debatti/patsastelua-pohjoiskorealaisitta/
Tervo, J. 2020. ”Oletko sä viikinki vai oletko sä ämmä!” Sankarimyytin ja maskuliinisuuden ongelmallisuus suomalaisten kamppailu-urheilijoiden omaelämäkerroissa. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012153290
Turhanen, T. 2013. Naisampumaurheilijan julkisuuskuva – Ampumaurheilun uutisointi ja Satu Mäkelä-Nummelan julkisuuskuva Helsingin Sanomissa ja Etelä-Suomen Sanomissa Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 olympialaisten aikana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301181078
Turtiainen, R. & Kolamo, S. 2020. Serena Williams – urheilija-aktivisti postfeministisen urheilukulttuurin aikakaudella. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 128–134.
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/99404/58207
Vettenniemi, E. 2012. ”Loistelias tappio”. Jean Bouin ja ranskalainen olympiajulkisuus. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Hannes ja Tukholma. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2012. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 139–148.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/01/Vettenniemi-Erkki-Loistelias-tappio-SUHS-vsk-2012.pdf
Virtapohja, K. 2000. Media ja urheilun skandaalit. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 57–63.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/05/Virtapohja-Kalle-Media-ja-urheilun-skandaalit-SUHS-vsk-1999.pdf