Hae
19 items
Hatunen, E. 2022. Urheilu politiikan keppihevosena. Fair Play 55(2), 6–7.
https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-2-2022/
Lehtivuori, R. 2002. Urheilutoimittaja ja doping. Millaiseksi suomalaiset urheilutoimittajat kokevat oman roolinsa dopinguutisoinnin ristipaineissa? Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002884761
Marttinen, M. 2011. Käry kävi – hyvä niin. Journalisti 87(18), 21.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2011/21/palstat/toimii-kary-kavi-hyva-niin/
Marttinen, M. 2012. Lemuava tunkio. Journalisti 88(18), 24.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/18/kolumnit/takaikkuna/
Marttinen, M. 2013. Tienraivaajien raskas taakka. Journalisti 89(9), 3.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2013/09/palstat/toimii-tienraivaajien-raskas-taa/
Oja, S. 2019. Suomalainen dopingin moraalisäätelyverkosto. Verkoston muotoutuminen, rakenne ja moraalisäätelypuhe asiakirja- ja media-aineistossa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201910224544
Pesonen, V. 2003. Sankareiden kiirastuli. Yleisaikakauslehtien rakentama kuva Lahden doping-hiihtäjistä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2003915685
Pohjola, J. 2014. Totuuden tie. Yksi uutinen teki toimittaja Johanna Aatsalon elämästä vuosikausien painajaisen. Journalisti 90(1), 8–12.
https://journalistiliitto-fi.directo.fi/@Bin/c05d668c2d3ae634321ec452f2c60408/1634045243/application/pdf/22370468/journalisti_2014_1601_08.pdf
Pänkäläinen, S. 1999. Suksija, Räsänen ja STT. Media & Viestintä 22(1), 8–12.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62774
Rahkonen, J. 2002. Myllylästä Mühleggiin: miten doping muutti sanomalehtien urheilujournalismia. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002891786
Roiko-Jokela, H. 2016. Urheilun varjot. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Lastuja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2016. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 117–137.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2018/01/Roiko-Jokela-Heikki-Urheilun-varjot-SUHS-vsk-2016.pdf
Rounevaara, A. 2014. ”Suomen urheilun tulevaisuus on maahanmuuttajissa” – Helsingin Sanomien artikkelin herättämä keskustelu internetissä. WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Anu-Rounevaara-WS-3-4-2014.pdf
Sallinen, P. 2012. Ladun avaaja. Ohjaaja Arto Halonen sivakoi hiihdon doping-historiaan ja löysi sinivalkoisen valheen. Journalisti 88(19), 8–11.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/19/artikkelit/ladun-avaaja/
Turtiainen, R. 2014. Rasismi ja syrjintä urheilukulttuurissa sosiaalisen median aikakaudella. WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Riikka-Turtiainen-WS-3-4-2014.pdf
Turtiainen, R. 2019. Some-ajan arvokisat ja ihmisoikeuskysymykset. Idäntutkimus 26(1), 102–103.
https://journal.fi/idantutkimus/article/view/81970/50718
Vettenniemi, E. 2011. Doping kuuluu kulttuurisivuille. Journalisti 87(14), 22.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2011/14/debatti/doping-kuuluu-kulttuurisivuille/
Vettenniemi, E. 2012. Dopingin tutkimisen taidosta. Journalisti 88(20), 22.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/20/debatti/dopingin-tutkimisen-taidosta/
Virtapohja, K. 2002. MM-Lahti toi lakimiehet urheilujournalismiin. Media & Viestintä 25(1), 94–100.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62746
Vuortama, T. 2000. Doping, kunnia ja sananvapaus. Media & Viestintä 23(1), 90–96.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/61558