Hae

Add filter Add group

12 items

Dahlberg, O. & Laine, A. 2017. Yleisön mediarepresentaatiot Ilta-Sanomien ja Urheilulehden vuoden 2011 miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa. Liikunta & Tiede 54(6), 66–72.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801081082

Eriksson S., Liikanen V., Rannikko A., Sihvonen S. & Torvinen P. 2017. Vammaisuus suomalaisen sanomalehden ruumiinkulttuureissa. Liikunta & Tiede 53(6), 56–62.

https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt_6-16_tutkimusartikkelit_eriksson_lowres.pdf

Kananen, M. 2020. ”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys”: Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 69–83.

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90947

Kataja, M. 1985. Naisen kielellinen leimaaminen ja urheiluselostusten seksistinen kielenkäyttö. Liikunta & Tiede 22(6), 284–288.

Kotilainen, S. 2020. Kriisiajan urheiluviestintää. Keski-Suomen Suojeluskuntalainen -lehti sotavuosien urheilumediana. Teoksessa H. Roiko-Jokela & A. Holmila (toim.) Urheilun kriisejä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2019–2020. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 165–191.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004162789

Pirinen, R. 1988. Urheilutiedotuksen naiskuva – miesten näkemys naisurheilijoista. Teoksessa L. Simonen (toim.) Naistutkimuksen ajankohtaisia ongelmia. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos. Sarja C, 89–99.

Pirinen, R. 1995. Naisurheilijat näyttävät naisilta – tekstimuotokuvia naisurheilijoista. Teoksessa A. Tuomisto & H. Uusikylä (toim.) Kuva, teksti ja kulttuurinen näkeminen. Helsinki: SKS, 122–133.

Pirinen, R. 1998. Liikkuva nainen ja jähmeä mies. Sukupuolen rakentuminen painonnostosta ja Naisten Kympistä kertovissa artikkeleissa. Naistutkimus 11(2), 16–31.

Tervo, M. 1999. 'Me' ja 'muut': Kansallisen identiteetin rakentaminen vuosisadan alun urheilujournalismissa. Alue ja ympäristö 28(2), 90–102.

Turtiainen, J. 2005. Hirviöitä ja bikinejä – urheilevat naiset maskuliinisuuden varjossa. Teoksessa M. Laiho & I. Ruoho (toim.) Median merkitsemät. Ruumis ja sukupuoli kuvassa. Jyväskylä: PS-kustannus, 51–68.

Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.

https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf

Vares, V. 2019. Tito 8 – Stalin 6. Vuoden 1952 olympiakisojen Jugoslavian ja Neuvostoliiton kaksi ottelua ja niiden merkitys suomalaisen lehdistön kautta nähtynä. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Tarkk’ampujia ja terveitä ihmisiä. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran Vuosikirja 2018. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 173–190.