Hae

Add filter Add group

47 items

Pirinen, R. 1998. Liikkuva nainen ja jähmeä mies. Sukupuolen rakentuminen painonnostosta ja Naisten Kympistä kertovissa artikkeleissa. Naistutkimus 11(2), 16–31.

Pyöriä, P. 1997. Doping, kehonrakennus ja urheilun ruumillisuus. Kulttuurintutkimus 14(1), 32–38.

Rantala, M. 2011. Vaatimattomia voittajia ja viehkeitä viekoittelijoita. Naisurheilijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1945–1969. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Nainen housuissa. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2011. Jyväskylä: Gummerus, 103–127.

https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/01/Rantala-Maria-Vaatimattomia-voittajia-ja-viehkeit%C3%A4-viekoittelijoita-SUHS-vsk-2011-IK.pdf

Roiko-Jokela, H. 2016. Urheilun varjot. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Lastuja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2016. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 117–137.

https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2018/01/Roiko-Jokela-Heikki-Urheilun-varjot-SUHS-vsk-2016.pdf

Roiko-Jokela, T. & Roiko-Jokela, H. 2024. Korruptiota, vilppiä, päihteitä, sankareita : case-tapauksia urheilun toisesta puolesta. Teoksessa H. Roiko-Jokela & T. Roiko-Jokela (toim.) Urheilu, yhteiskunta, yhteisöt. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2024. Jyväskylä: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 193–232.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202502192075

Romppainen, J. 2022. Aivan loistava syöttö – arvottava diskurssi suomalaisessa urheiluselostuksessa. Puhe ja kieli 42(4), 287–308.

https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/45551

Salomaa, E. 2016. Livetviittaaminen jalkapallon MM-kisojen mediaspektaakkelissa - Sosiaalisen television faniutuva yleisö. Media & Viestintä 39(3), 137–160.

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/61418

Salomaa, E. 2017. Tarinankerrontaa sinivalkoisin silmälasein: jalkapallon MM-kisojen glokalisointi television ja Twitterin vuorovaikutuksessa. Kulttuurintutkimus 34(4), 3–14.

Salomaa, E. 2020. ”Nyt Litti järki käteen!” Televisiolle suunnatut direktiivit #ylemmfutis-tviiteissä. Virittäjä 124(3), 352–379.

https://doi.org/10.23982/vir.75297

Särkivuori, J. & Laine, A. 2024. Journalistic Framing of Finnish Ice Hockey Club Jokerit in the Russian-Led Kontinental Hockey League. Media and Communication 12.

https://doi.org/10.17645/mac.8120

Tervo, M. 1999. 'Me' ja 'muut': Kansallisen identiteetin rakentaminen vuosisadan alun urheilujournalismissa. Alue ja ympäristö 28(2), 90–102.

Tervo, M. 2002. “Havuja, perkele!” Sukupuoli, sankaruus ja kansallinen identiteetti suomalaisessa urheilu-uutisoinnissa. Nordia Tiedonantoja 1/2002, 64.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202012153290

Turtiainen, J. 2005. Hirviöitä ja bikinejä – urheilevat naiset maskuliinisuuden varjossa. Teoksessa M. Laiho & I. Ruoho (toim.) Median merkitsemät. Ruumis ja sukupuoli kuvassa. Jyväskylä: PS-kustannus, 51–68.

https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1555412018795791

Turtiainen, R. & Kolamo, S. 2020. Serena Williams – urheilija-aktivisti postfeministisen urheilukulttuurin aikakaudella. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 128–134.

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/99404/58207

Turtiainen, R. 2008. ”Aktiivisen urheilun kantapäillä” – Fanaattisia mediaurheilun kuluttajia kategorisoimassa. Teoksessa K. Nikunen (toim.) Fanikirja - Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 96, 43–71.

Turtiainen, R. 2010. ”Tulos ei päässyt edes teksti-TV:lle.” Miksi vanhanaikainen teknologia on säilyttänyt asemansa digitalisoituneessa mediaurheiluympäristössä? Tekniikan Waiheita 4/2010, 32–48.

https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/63977/25285

Turtiainen, R. 2011. YouTube käyttäjälähtöisen mediaurheilun areenana. WiderScreen 14(1–2).

https://journal.fi/idantutkimus/article/view/81970/50718

Turtiainen, R. 2014. Rasismi ja syrjintä urheilukulttuurissa sosiaalisen median aikakaudella. WiderScreen 17(3–4).

http://widerscreen.fi/assets/Riikka-Turtiainen-WS-3-4-2014.pdf

Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.

https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf

Turtiainen, R. 2024. Arvokisat pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden some-vaikuttamisen näyttämönä. Lähikuva 36(3–4), 68–86.

https://doi.org/10.23994/lk.142494

Vares, V. 2019. Tito 8 – Stalin 6. Vuoden 1952 olympiakisojen Jugoslavian ja Neuvostoliiton kaksi ottelua ja niiden merkitys suomalaisen lehdistön kautta nähtynä. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Tarkk’ampujia ja terveitä ihmisiä. Suomen Urheiluhistoriallisen Seuran Vuosikirja 2018. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 173–190.

Westerberg, J. 2024. Turun Sanomien välittämä kuva urheilusta kansainvälisen vaikuttamisen keinona jatkosodan aikana. Faravid 55, 103–130.

https://faravid.journal.fi/article/view/145241

Westerberg, J. 2024. Urheilu loi taistelijoita ja valveutuneita kansalaisia. Ajankuvia urheilun ja talvisodan vuorovaikutuksesta Turun Sanomien liberaalisessa linjassa. Ennen ja nyt – historian tietosanomat 24(2), 54–72.

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.137921