Hae

Add filter Add group

47 items

Aalto, P. 2000. Naiset, liikunta ja tasa-arvo. Liikunta & Tiede 37(3), 22–26.

Anttila, T. 1994. Urheilijat arvioivat sanomalehtien urheilu-uutisointia: Lisää naisia urheilusivuille! Suomen Lehdistö 65(10), 6–8.

Hara, K. 1998. Juoksevan naisen kauneus. Suhtautuminen naisten yleisurheiluun alan järjestöissä ja lehdissä Suomessa 1907–1923. Tampereen yliopisto. Historiatieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Hatunen, E. 2018. Miehet otsikoissa, naiset marginaalissa. Fair Play 51(2), 17.

Herberts, C. 2009. Naisjalkapalloplaneetta nimeltä Suomi. Fair Play 42(3), 13–14.

Juntikka, K. 1998. Nais- ja mieskuva sanomalehtien urheilusivuilla. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Jääskeläinen, A-M. 2009. Ihmisveturista Satupekkaan. Urheilutarinoiden maskuliiniset sankarit. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Selkäpuolelta. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2009. Jyväskylä: Gummerus, 118–138.

Kallio, H. 1990. Seksististä lehtikirjoittelua. Naistutkimus (3), 72–73.

Kataja, M. 1985. Naisen kielellinen leimaaminen ja urheiluselostusten seksistinen kielenkäyttö. Liikunta & Tiede 22(6), 284–288.

Kaunisto, E. 2020. Ravimiehet ja tallitytöt. Sukupuolidiskurssit Maaseudun Tulevaisuuden hevosaiheisissa artikkeleissa 1950–1990-luvuilla. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kinos, E. 2008. Naisjalkapalloilijoiden representaatiot Futari Magazinen ja Football Magazinen kuvakerronnassa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kleemola, I. 1986. Naisista urheilulehdessä. Kisakenttä 76(4), 138–139.

Lahti, L. 2022. Naisleijonat: sankareita vai tytönhupakoita? Uutisointi Helsingin Sanomissa naisten ja miesten jääkiekkomaajoukkueesta maailmanmestaruus- ja olympiaturnausten aikana vuosina 1990–2019. Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 2020. Urheilu-uutisointi muuttuu: Feministitutkijoiden mielestä liian hitaasti. Liikunta & Tiede 57(2), 30.

Lehtinen, T. 2006. Sankarista tähdeksi – suomalaisen miesurheilijan muuttuva mediakuva. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtisaari, M. 2019. Naisten urheilu saa yhä enemmän palstatilaa. Fair Play 52(3), 22–23.

Lumpiola, M. 2004. Naisurheilija uhrautuu menestyäkseen, miesurheilijan vaimo uhrautuu menestyksen vuoksi. Retorista analyysia Urheilulehden ja naistenlehden tavoista kirjoittaa menestyneestä urheilijasta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Löflund-Kuusela, H. 2005. Litteä vatsa, hyvä kunto vai iloinen fiilis? Jaettuja käsityksiä naisten liikunnasta liikuntalehdissä. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Makkonen, K. 2017. Annu Kaivosaari Kymenlaakson paikalliskerhon seminaarissa: ”Urheilun uutisointi on tasa-arvoistunut”. Fair Play 50(4), 61.

Mankinen, A-M. 2009. She's tender and very tough: Sports Illustratedin naisurheilukuva 1984–1996. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Naula, T. 1993. Kaunis vai urheilija? Suomen Kuvalehti (15), 68.

Naula, T. 1994. Nopeuden ja kauneuden symbioosi: urheilujournalismin naiskuva kolmessa suomalaisessa sanomalehdessä, tutkimuskohteena yleisurheilun MM-kilpailut 1993. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

Oikarinen, J. 2011. Naisen vai urheilijan nyrkki? Naisnyrkkeilijän ammattilaisuuden rakentuminen nyrkkeilyottelun uutisoinnissa. Lapin yliopisto. Taiteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Ottelin, A. & Ylöniemi, T. 1988. Television urheiluohjelmien naiskuva ja sen välittäminen koululaisille. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.