Hae

Add filter Add group

110 items

Kaunisto, E. 2020. Ravimiehet ja tallitytöt. Sukupuolidiskurssit Maaseudun Tulevaisuuden hevosaiheisissa artikkeleissa 1950–1990-luvuilla. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kekkonen, U. 1935. Ruotsalaiset sanomalehdet Suomen ja Ruotsin urheilusuhteiden rikkojina. Suomen Urheilulehti (20), 2.

Kemppinen, S. 2003. Venäläinen urheilukieli ja -selostukset tunteiden tulkkina ja yhteisen identiteetin muovaajana. Helsingin yliopisto. Kouvolan käännöstieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kinos, E. 2008. Naisjalkapalloilijoiden representaatiot Futari Magazinen ja Football Magazinen kuvakerronnassa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kleemola, I. 1986. Naisista urheilulehdessä. Kisakenttä 76(4), 138–139.

Koivumäki, K. 2001. Erityisliikunnan tiedottamisen kehittämisestä hyviä viestejä. Fair Play 34(5), 10.

Kokkonen, J. 2000. "Hakkaa päälle!" Ruotsi-ottelu – Finnkampen. Helsinki: Liikuntatieteellinen Seura.

Korkeaniemi, T. 1989. Suomen yhteiskunnallisen tilanteen heijastuminen Kouluvoimistelu ja -urheilu -lehden kannanotoissa maailmansotien välisenä aikana. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Koskela, J. 1995. Amerikan halkijuoksut 1928 ja 1929. Urheilullisuus – suomalaisuus – julkisuus. Teoksessa A. Nevala (toim.) Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995. Joensuu: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 163–174.

Kuikka, M. 2010. Tunteiden koko kirjo: Suomalaisen ja ruotsalaisen lehdistön näkemys brasilialaisesta jalkapallosta MM-kisoissa 1958 ja 1966–1978. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Kulju, M. 1998. Urheilujournalismi hahmottaa kuvaamme muista ihmisistä. Ollilainen (7), 3.

Kulmala, I. 1995. Sankareita onhan heitä – eli mitä tapahtui, kun urheilutoimittaja halusi tietää mitä urheilutoimittaja tekee. Fair Play 28(4), 6.

Lahti, L. 2022. Naisleijonat: sankareita vai tytönhupakoita? Uutisointi Helsingin Sanomissa naisten ja miesten jääkiekkomaajoukkueesta maailmanmestaruus- ja olympiaturnausten aikana vuosina 1990–2019. Turun yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 2003. Aftonbladet vs. Ilta-Sanomat. Ruotsalaisen ja suomalaisen iltapäivälehden urheilujournalismia tarkasteleva diskurssianalyyttinen tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Laine, A. 2011. Urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelu: Vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista. Helsinki: Edita.

Laine, A. 2012. Suomelle rökäletappio urheilujournalismin Suomi–Ruotsi-maaottelussa. Liikunta & Tiede 49(1), 21–25.

Laine, A. 2020. Urheilu-uutisointi muuttuu: Feministitutkijoiden mielestä liian hitaasti. Liikunta & Tiede 57(2), 30.

Lehikoinen, H. 2010. Vammaishuippu-urheilu ammattilaistuu – pysyykö media mukana? Fair Play 43(2), 22–23.

Lehikoinen, P. 1993. Suomen suuri tilaisuus. Helsingin olympiakisojen välittämä Suomi-kuva Saksan Liittotasavaltaan ja Yhdysvaltoihin. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtinen, T. 2006. Sankarista tähdeksi – suomalaisen miesurheilijan muuttuva mediakuva. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lehtisaari, M. 2019. Naisten urheilu saa yhä enemmän palstatilaa. Fair Play 52(3), 22–23.

Lehtokari, V. 2006. Vammaisia areenalla. Diskurssianalyysi Helsingin Sanomien paralympialais-uutisoinnista. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lempinen, S. 2007. Urheilujournalismin ihmiskäsityksestä. Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien urheilusivujen heijastaman ihmiskäsityksen analysointia filosofisten ihmiskäsitysten näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Informaatiotieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Lemström, P. 2000. Erityisliikunnan näkyvyys. Fair Play 33(3), 3.