Hae
21 items
Dahlberg, O. & Laine, A. 2017. Yleisön mediarepresentaatiot Ilta-Sanomien ja Urheilulehden vuoden 2011 miesten jääkiekon MM-kisauutisoinnissa. Liikunta & Tiede 54(6), 66–72.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201801081082
Eriksson S., Liikanen V., Rannikko A., Sihvonen S. & Torvinen P. 2017. Vammaisuus suomalaisen sanomalehden ruumiinkulttuureissa. Liikunta & Tiede 53(6), 56–62.
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt_6-16_tutkimusartikkelit_eriksson_lowres.pdf
Holmila, A. 2016. Melbournen verikylpy: Unkarin kansannousu, olympialiike ja lehdistö. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Lastuja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2016. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 63–84.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2018/01/Holmila-Antero-Unkarin-kansannousu-olympialiike-ja-lehdist%C3%B6-SUHS-vsk-2016.pdf
Kananen, M. 2020. ”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys”: Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 69–83.
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90947
Kolamo, S. 2014. Diego Maradona ambivalenttina miesruumiin mediaspektaakkelina. WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Sami-Kolamo-WS-3-4-2014.pdf
Kolamo, S. 2014. Tunnekuvista ja tarinoista: TV-futiksen dramaturgiaa erittelemässä. Tekniikan Waiheita 32(4), 5–22.
https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/64125/25433
Koskela, H. 2008. Englanti osallistujien yhteisenä kielenä suomalaisissa urheiluhaastatteluissa. Teoksessa S. Leppänen, T. Nikula & L. Kääntä (toim.) Kolmas kotimainen. Lähikuvia englannin käytöstä Suomessa. Tietolipas 224. Helsinki: SKS, 332–354.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201611234725
Kotilainen, S. 2020. Kriisiajan urheiluviestintää. Keski-Suomen Suojeluskuntalainen -lehti sotavuosien urheilumediana. Teoksessa H. Roiko-Jokela & A. Holmila (toim.) Urheilun kriisejä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2019–2020. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 165–191.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004162789
Laine, A. & Kotilainen, S. 2020. Painetun sanomalehden urheilu-uutisointi ennen internetiä ja monikanavajulkaisemisen aikakaudella: Määrällinen tarkastelu Iltalehden Calgaryn 1988 ja Pyeongchangin 2018 talviolympiauutisoinnista. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 47–68.
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/91262/58186
Laine, A. & Turtiainen, R. 2018. Urheilujournalismi vallan vahtikoirana? Tapauskohtaisessa tarkastelussa huippu-urheilun muutostyötä käsittelevä uutisointi suomalaisissa sanomalehdissä. Media & Viestintä 41(4), 1.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/77461
Laine, A. & Välimäki, E. 2012. Helsingin Sanomien urheilu-uutisoinnin ominaispiirteet: Tapauskohtaisessa tarkastelussa vuoden 2009 tennisjutut. Liikunta & Tiede 49(6), 66–73.
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2012/lt612_tutkimusartikkelit_laine_lowres.pdf
Laine, A. 2014. Kesä- ja talviolympiakisauutisointi suomalaissa iltapäivälehdissä ja suomalaisilla televisiokanavilla – vertaileva tutkimus urheilumuotojen medianäkyvyydestä. WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Antti-Laine-WS-3-4-2014.pdf
Rantala, M. 2011. Vaatimattomia voittajia ja viehkeitä viekoittelijoita. Naisurheilijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä 1945–1969. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Nainen housuissa. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2011. Jyväskylä: Gummerus, 103–127.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/01/Rantala-Maria-Vaatimattomia-voittajia-ja-viehkeit%C3%A4-viekoittelijoita-SUHS-vsk-2011-IK.pdf
Roiko-Jokela, H. 2016. Urheilun varjot. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Lastuja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2016. Helsinki: Suomen urheiluhistoriallinen seura, 117–137.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2018/01/Roiko-Jokela-Heikki-Urheilun-varjot-SUHS-vsk-2016.pdf
Romppainen, J. 2022. Aivan loistava syöttö – arvottava diskurssi suomalaisessa urheiluselostuksessa. Puhe ja kieli 42(4), 287–308.
https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/45551
Salomaa, E. 2016. Livetviittaaminen jalkapallon MM-kisojen mediaspektaakkelissa - Sosiaalisen television faniutuva yleisö. Media & Viestintä 39(3), 137–160.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/61418
Salomaa, E. 2020. ”Nyt Litti järki käteen!” Televisiolle suunnatut direktiivit #ylemmfutis-tviiteissä. Virittäjä 124(3), 352–379.
https://doi.org/10.23982/vir.75297
Turtiainen, R. & Kolamo, S. 2020. Serena Williams – urheilija-aktivisti postfeministisen urheilukulttuurin aikakaudella. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 128–134.
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/99404/58207
Turtiainen, R. 2010. ”Tulos ei päässyt edes teksti-TV:lle.” Miksi vanhanaikainen teknologia on säilyttänyt asemansa digitalisoituneessa mediaurheiluympäristössä? Tekniikan Waiheita 4/2010, 32–48.
https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/63977/25285
Turtiainen, R. 2014. Rasismi ja syrjintä urheilukulttuurissa sosiaalisen median aikakaudella. WiderScreen 17(3–4).
http://widerscreen.fi/assets/Riikka-Turtiainen-WS-3-4-2014.pdf
Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.
https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf