Hae
42 items
Pajuriutta, S. 2016. Tytöttely on jäänyt taka-alalle – vai onko? Naiseuden kehykset Helsingin Sanomien urheilusivujen arjessa. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201606101886
Pfister, G. 2003. Kaupan paljasta pintaa – Anna Kournikova ja urheilu tavarana. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Kynäniekkoja, kivinyrkkejä, mäki-matteja. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2003. Jyväskylä: Atena, 152–166.
https://www.suhs.fi/wp-content/uploads/2017/05/Pfister-Gertrud-Kaupan-paljasta-pintaa-%E2%80%93-Anna-Kournikova-ja-urheilu-tavarana-SUHS-vsk-2003.pdf
Pirinen, R. 1997. The construction of women's positions in sport: A textual analysis of articles on female athletes in Finnish women's magazines. Sociology of Sport Journal 14(3), 290–301.
https://doi.org/10.1123/ssj.14.3.290
Pirinen, R. 1999. Sukupuoli sanomalehtien urheilusivuilla. Lammin likka heitti kultaa, mutta Tohmajärven karhu pelasti Suomen maineen. Media & Viestintä 22(2), 30–43.
https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/62809
Pirinen, R. 2006. Urheileva Nainen lehtiteksteissä. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Acta Universitatis Tamperencis 1138.
http://www.urn.fi/urn:isbn:951-44-6574-1
Ruutu, L. 2017. ”Ensin häät ja sitten jättipotti Singaporessa.” Naisurheilijoiden representaatioita Helsingin Sanomien urheilusivuilla 2016. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201710175531
Räsänen, E. 2021. Suomen keihäskarju ja neiti huoleton: Huippu-urheilijoiden sukupuolirepresentaatiot iltapäivälehdissä. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102852802
Saarenmaa, L. 2010. Kuningaskotkan kosteat kisareissut – miesurheilijat ja alkoholi mediassa. Media & Viestintä 33(1), 136–143.
http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8030-0
Salovaara, H. 2015. “A fine line”: Crossing and erecting borders in representing male athletes’ relationships to nature. Teoksessa D. Rellstab & N. Siponkoski (toim.) Rajojen dynamiikkaa, Gränsernas dynamik, Borders under Negotiation, Grenzen und ihre Dynamik. VAKKI Publications 4. Vaasa, 77–85.
https://www.researchgate.net/publication/303234587_A_Fine_Line_Crossing_and_Erecting_Borders_in_Representing_Male_Athletes%27_Relationships_to_Nature
Tervo, M. 2001. Nationalism, sports and gender in Finnish sports journalism in the early twentieth century. Gender, Place and Culture 8(4), 357–373.
https://doi.org/10.1080/09663690120111609
Turtiainen, R. 2010. ”Tässä ovat Käldin enkelit”. Mediavälitteistä arvokisahuumaa naisten jalkapallon EM-kotikisoissa. Kasvatus & Aika 4(2), 179–202.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1464461
Turtiainen, R. 2015. Men’s Soccer? Naisten jalkapallon MM-kisat sosiaalisessa mediassa. WiderScreen 18(3).
http://widerscreen.fi/assets/Riikka-Turtiainen-3-2015.pdf
Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.
https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf
Turtiainen, R. 2020. Naisten jalkapallon MM-kisat mediaurheilun tasa-arvon suunnannäyttäjinä. Liikunta & Tiede 57(2), 38–41.
https://research.utu.fi/converis/getfile?id=47363992&portal=true&v=1
Ukkonen, M. 2014. Ylistetty yhteiskunnallisuus, vieroksuttu viihteellisyys. Journalismin sisäiset hierarkiat ja naistenlehtijournalismin arvostus nuorten toimittajien silmin. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192495
Valkama, M. 2009. Karvamunan kailotukset. Journalisti 89(15).
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2009/15/palstat/takasivu_karvamunan_kailotukset/