Hae
101 items
Räsänen, E. 2021. Suomen keihäskarju ja neiti huoleton: Huippu-urheilijoiden sukupuolirepresentaatiot iltapäivälehdissä. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102852802
Saarenmaa, L. 2010. Kuningaskotkan kosteat kisareissut – miesurheilijat ja alkoholi mediassa. Media & Viestintä 33(1), 136–143.
http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8030-0
Saine, A. 2019. ”Aamu alkaa aina sillä, että etsin jalkani” – Vammaisurheilijoiden ruumiillisuuden esittäminen Rion paralympiauutisoinnissa Ylen verkkosivuilla. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903148868
Salomaa, E. 2014. Kansallisen identiteetin rakentuminen urheilukertomuksissa – Osallistujien roolit ja prosessit yleisurheilun MM-kisauutisoinnissa. Vaasan yliopisto. Filosofinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://osuva.uwasa.fi/handle/10024/5135
Salovaara, H. 2015. “A fine line”: Crossing and erecting borders in representing male athletes’ relationships to nature. Teoksessa D. Rellstab & N. Siponkoski (toim.) Rajojen dynamiikkaa, Gränsernas dynamik, Borders under Negotiation, Grenzen und ihre Dynamik. VAKKI Publications 4. Vaasa, 77–85.
https://www.researchgate.net/publication/303234587_A_Fine_Line_Crossing_and_Erecting_Borders_in_Representing_Male_Athletes%27_Relationships_to_Nature
Silvennoinen, M. 2004. The many levels of sports narration. Forum: Qualitative Social Research 5(2), Art. 20.
http://www.qualitative-research.net/index.php/fqs/article/view/611/1324
Tervo, M. 2001. Nationalism, sports and gender in Finnish sports journalism in the early twentieth century. Gender, Place and Culture 8(4), 357–373.
https://doi.org/10.1080/09663690120111609
Tervo, M. 2002. Sports, ‘race’, and the Finnish national identity in Helsingin Sanomat in the early twentieth century. Nations and Nationalism 8(3), 335–356.
http://dx.doi.org/10.1111/1469-8219.00054
Tervo, M. 2004. A cultural community in the making: Sport and national imagery in Helsingin Sanomat in 1912–36. Sport in Society 7(2), 153–174.
https://doi.org/10.1080/1461098042000222243
Torro, M. 2006. Suomalainen näkökulma Moskovan olympiakisoihin sanomalehdistössä kesällä 1980. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2006367
Tuominen, T. 2015. Paralympialaiset suomalaislehdissä: Barcelonan 1992 ja Lontoon 2012 paralympiauutisointi Helsingin Sanomissa, Iltalehdessä ja Urheilulehdessä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512224125
Turtiainen, R. 2010. ”Tässä ovat Käldin enkelit”. Mediavälitteistä arvokisahuumaa naisten jalkapallon EM-kotikisoissa. Kasvatus & Aika 4(2), 179–202.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1464461
Turtiainen, R. 2015. Men’s Soccer? Naisten jalkapallon MM-kisat sosiaalisessa mediassa. WiderScreen 18(3).
http://widerscreen.fi/assets/Riikka-Turtiainen-3-2015.pdf
Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa P. Berg & M. Kokkonen (toim.) Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 111–137.
https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf
Turtiainen, R. 2020. Naisten jalkapallon MM-kisat mediaurheilun tasa-arvon suunnannäyttäjinä. Liikunta & Tiede 57(2), 38–41.
https://research.utu.fi/converis/getfile?id=47363992&portal=true&v=1
Turtiainen, R. 2024. Arvokisat pohjoismaalaisten jalkapalloilijoiden some-vaikuttamisen näyttämönä. Lähikuva 36(3–4), 68–86.
https://doi.org/10.23994/lk.142494
Turtiainen, R., Friman, U. & Ruotsalainen, M. 2020. “Not Only for a Celebration of Competitive Overwatch but Also for National Pride”: Sportificating the Overwatch World Cup 2016. Games and Culture, 15(4), 351–371.
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1555412018795791
Ukkonen, M. 2014. Ylistetty yhteiskunnallisuus, vieroksuttu viihteellisyys. Journalismin sisäiset hierarkiat ja naistenlehtijournalismin arvostus nuorten toimittajien silmin. Tampereen yliopisto. Viestinnän, median ja teatterin yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192495
Uusivirta, M. 2010. Katalonialainen ja espanjalainen. Barcelonan olympialaiset ja kansallisidentiteettien rakentuminen sanomalehdissä. Kasvatus & Aika 4(2), 159–178.
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68202/29122
Vainio, T. 2000. Siniristi ja superlatiivi. Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelujen radioselostukset kansallisen identiteetin tuottajina 1959–1999. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2000835514
Valkama, M. 2009. Karvamunan kailotukset. Journalisti 89(15).
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2009/15/palstat/takasivu_karvamunan_kailotukset/
Valkama, M. 2012. Median mukiloimat. Journalisti 88(6), 32.
http://journalistiliitto-fi.directo.fi/journalisti/lehti/2012/06/palstat/takasivu-median-mukiloimat/
Viitala, S. 2020. ”Mary Lou Retton taisteli kuin mies” – Naiseuden diskurssit mediassa Los Angelesin olympialaisissa 1984. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202004143220
Viljamaa, T. 2016. Punakoneen hiipuva gloria: Yleisradion ja Helsingin Sanomien urheilujournalismin suhde Neuvostoliittoon sekä entisiin neuvostotasavaltoihin vuosien 1988–1994 olympialaisissa. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
https://www.utupub.fi/bitstream/10024/123522/2/Viljamaa_Tuomas_2016_gradu.pdf