Hae

Add filter Add group

172 items

Huhtala, S. 2018. Äiti-Aikusta Vapahtaja-Iivoon. Mies- ja naishiihtäjien representaatiot Lahden MM-kisoissa 2017 Ilta-Sanomien urheilusivuilla. Tampereen yliopisto. Viestintätieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806192039

Hurskainen, A. 2019. ”Hymyillään kaikille eikä näytetä pahaa naamaa, vaikka sisällä kuinka jurnuttaisi”. Suomalainen kansallinen identiteetti julkisessa keskustelussa Helsingin olympiavuonna 1952. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019043013835

Häkli, T. 2022. "Politiikka on politiikkaa, me keskitymme urheiluun." Diskurssianalyyttinen tutkielma poliittisiin ulottuvuuksiin liittyvästä uutisoinnista Helsingin Sanomissa Barcelonan 1992 ja Tokion 2020 kesäolympialaisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202209064480

Ilonen, V. 2021. Onko ihonvärillä vaikutusta uutisen otsikkoon? Huippujalkapalloilijoita käsittelevä otsikointi iltapäivälehdessä. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.

http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311536

Itkonen, H. 2008. Media tulkitsee ja tekee urheilua. Fair Play 41(2), 4–5.

Jouppi, E. 2008. "Must on tullu urheiluhullu." Fanikulttuurin tuottaminen ja ylläpitäminen IS Veikkaajan erikoislehdissä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19150

Juntikka, K. 1998. Nais- ja mieskuva sanomalehtien urheilusivuilla. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Jurkola, M. 2004. Kaupallisuuden ja ruumiillisuuden muuttuvat tulkinnat – sisällönanalyysi Fitness-lehden vuosikerroista 1993, 1998 ja 2002. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Jääskeläinen, A-M. 2009. Ihmisveturista Satupekkaan. Urheilutarinoiden maskuliiniset sankarit. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Selkäpuolelta. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2009. Jyväskylä: Gummerus, 118–138.

Kaarkoski, T. 2009. Eurohuumaa ja potkuja. Tampere Unitedia ja HJK:ta koskeva uutisointi iltapäivälehdissä kaudella 2007. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kaivosaari, A. 2017. "Lempeä Lydia" – "voimakas Björgen." Naishiihtäjien representoinnin muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Studies in Sport, Physical Education and Health 255.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6984-4

Kallio, H. 1990. Seksististä lehtikirjoittelua. Naistutkimus (3), 72–73.

Kallionpää, M. 1999. Kertojatyypit suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien urheilusivuilla. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kamppuri, P. 2013. Roller derby. Uutta naisurheilua – uutta naiseutta? Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272389

Kananen, M. 2020. ”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys”: Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 69–83.

https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90947

Kanerva, J. 2012. Ruotsalaiset aina parempia. Urheilujournalismista väitelleen Antti Laineen mielestä länsinaapurin media murskaa suomalaiset kollegansa murskanumeroin. Veikkaaja (4), 67.

Kanerva, M. 2013. Murroskausi kaukalossa: The New York Times ja Pohjois-Amerikan ja Neuvostoliiton jääkiekkoilun vuorovaikutus vuosina 1986–1989. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.

Kanerva, P. 2022. ”Onko jääkiekko urheiluperheen musta lammas?” Jääkiekon väkivalta suomalaisessa lehdistössä 1980–2005. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206143292

Kanto, J. 2015. Jalkapallon periferia ja arvokisattomuuden traumat: Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa 1996–1997 ja 2006–2007. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261670

Karhu, A-C. 2022. Upea urheilukuva vai paheksuttava kuvakulma? Kristiina Mäkelä ärähti haarovälikuvasta ja ihan syystä. Fair Play 55(3), 11.

https://urheilutoimittajat.fi/fairplay/fair-play-3-2022/

Karhunpesä, M. 2012. ”Lydia lykki lujasti Hämeenlinnan ladulla”. Naisiin ja miehiin viittaaminen Helsingin Sanomien urheilu-uutisten otsikoissa vuosina 1950–2010. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201304022658

Karvala, S. 1999. Urheilu myös jakoi katajaista kansaa. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Urheilu katsoo peiliin. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1999. Jyväskylä: Atena, 171–186.

Kataja, M. 1985. Naisen kielellinen leimaaminen ja urheiluselostusten seksistinen kielenkäyttö. Liikunta & Tiede 22(6), 284–288.

Kaunisto, E. 2020. Ravimiehet ja tallitytöt. Sukupuolidiskurssit Maaseudun Tulevaisuuden hevosaiheisissa artikkeleissa 1950–1990-luvuilla. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.