Hae

Add filter Add group

127 items

Aalto, P. 2000. Naiset, liikunta ja tasa-arvo. Liikunta & Tiede 37(3), 22–26.

Anttila, T. 1994. Urheilijat arvioivat sanomalehtien urheilu-uutisointia: Lisää naisia urheilusivuille! Suomen Lehdistö 65(10), 6–8.

Brusin, K. 1922. Mietteitä urheilun propaganda-arvosta. Suomen Urheilulehti, 263–264.

Eklund, A. 1925. Propaganda. Idrottsbladet, 114.

Ervasti, E-L. & Pirinen, R. 1985. Urheilu ja ihmiskuva: tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Liikunta & Tiede 22(4), 182–185.

Ervasti, E-L. 1984. Urheilu ja ihmiskuva. Tutkimus urheilulehtien välittämästä ihmiskuvasta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Federley, B. 1990. Finland vid Stockholmsolympiaden 1912: Synpunkter på bevakningen i finländsk och utländsk press. Historiska och litteraturhistoriska studier 65, 221–242.

Halme, Y. 1928. Ruotsalainen sanomalehdistö runsaasti suomalaista edellä. Suomalainen Voimailulehti (8), 26–27.

Hara, K. 1998. Juoksevan naisen kauneus. Suhtautuminen naisten yleisurheiluun alan järjestöissä ja lehdissä Suomessa 1907–1923. Tampereen yliopisto. Historiatieteen laitos. Pro gradu -tutkielma.

Hatunen, E. 2018. Miehet otsikoissa, naiset marginaalissa. Fair Play 51(2), 17.

Herberts, C. 2009. Naisjalkapalloplaneetta nimeltä Suomi. Fair Play 42(3), 13–14.

Hetemaa, M. 1998. Olympialaiset kylmän sodan varjossa. Suomen lehdistön asennoituminen ulkomaisiin kisavieraisiin ja urheilijoihin Helsingin olympialaisissa. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hietanen, R. 2004. Identiteetin rakentuminen pohjalaislehtien yleisurheilujutuissa. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Huttula, S. 2004. Gendered nationality in sports news. A cross cultural study of a Finnish and an Australian newspaper. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Itkonen, H. 2008. Media tulkitsee ja tekee urheilua. Fair Play 41(2), 4–5.

Juntikka, K. 1998. Nais- ja mieskuva sanomalehtien urheilusivuilla. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Jurkola, M. 2004. Kaupallisuuden ja ruumiillisuuden muuttuvat tulkinnat – sisällönanalyysi Fitness-lehden vuosikerroista 1993, 1998 ja 2002. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Järvinen, T. 2002. Sportjournalistik ur ett könsperspektiv. Turun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Jääskeläinen, A-M. 2009. Ihmisveturista Satupekkaan. Urheilutarinoiden maskuliiniset sankarit. Teoksessa H. Roiko-Jokela & E. Sironen (toim.) Selkäpuolelta. Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 2009. Jyväskylä: Gummerus, 118–138.

Kaarkoski, T. 2009. Eurohuumaa ja potkuja. Tampere Unitedia ja HJK:ta koskeva uutisointi iltapäivälehdissä kaudella 2007. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kallio, H. 1990. Seksististä lehtikirjoittelua. Naistutkimus (3), 72–73.

Kallionpää, M. 1999. Kertojatyypit suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien urheilusivuilla. Vaasan yliopisto. Viestintätieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma.

Kanerva, J. 2012. Ruotsalaiset aina parempia. Urheilujournalismista väitelleen Antti Laineen mielestä länsinaapurin media murskaa suomalaiset kollegansa murskanumeroin. Veikkaaja (4), 67.

Kanerva, M. 2013. Murroskausi kaukalossa: The New York Times ja Pohjois-Amerikan ja Neuvostoliiton jääkiekkoilun vuorovaikutus vuosina 1986–1989. Turun yliopisto. Yleisen historian pro gradu -tutkielma.