Hae
205 items
Hokkanen, K. 2006. Pelimies on eri mies. Alexei Eremenko junior, suomalaisuus, maskuliinisuus ja julkisuus. Tampereen yliopisto. Taideaineiden laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-15933
Huhtala, S. 2018. Äiti-Aikusta Vapahtaja-Iivoon. Mies- ja naishiihtäjien representaatiot Lahden MM-kisoissa 2017 Ilta-Sanomien urheilusivuilla. Tampereen yliopisto. Viestintätieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806192039
Hurskainen, A. 2019. ”Hymyillään kaikille eikä näytetä pahaa naamaa, vaikka sisällä kuinka jurnuttaisi”. Suomalainen kansallinen identiteetti julkisessa keskustelussa Helsingin olympiavuonna 1952. Turun yliopisto. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019043013835
Häkli, T. 2022. "Politiikka on politiikkaa, me keskitymme urheiluun." Diskurssianalyyttinen tutkielma poliittisiin ulottuvuuksiin liittyvästä uutisoinnista Helsingin Sanomissa Barcelonan 1992 ja Tokion 2020 kesäolympialaisissa. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202209064480
Ilonen, V. 2021. Onko ihonvärillä vaikutusta uutisen otsikkoon? Huippujalkapalloilijoita käsittelevä otsikointi iltapäivälehdessä. Vaasan yliopisto. Markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Pro gradu -tutkielma.
http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042311536
Jouppi, E. 2008. "Must on tullu urheiluhullu." Fanikulttuurin tuottaminen ja ylläpitäminen IS Veikkaajan erikoislehdissä. Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-19150
Kaivosaari, A. 2017. "Lempeä Lydia" – "voimakas Björgen." Naishiihtäjien representoinnin muutokset Urheilulehden teksteissä vuosina 1905–2010. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Studies in Sport, Physical Education and Health 255.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6984-4
Kamppuri, P. 2013. Roller derby. Uutta naisurheilua – uutta naiseutta? Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272389
Kananen, M. 2020. ”Supertähden ilmaantuminen on oletettavasti vain ajan kysymys”: Maahanmuuttajat ja suomalaisen jalkapalloilun tulevaisuus. Kulttuurintutkimus 37(3–4), 69–83.
https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/90947
Kanerva, P. 2022. ”Onko jääkiekko urheiluperheen musta lammas?” Jääkiekon väkivalta suomalaisessa lehdistössä 1980–2005. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202206143292
Kanto, J. 2015. Jalkapallon periferia ja arvokisattomuuden traumat: Helsingin Sanomien ja Urheilulehden suhtautuminen Suomen miesten jalkapallomaajoukkueeseen arvoturnauskarsinnoissa 1996–1997 ja 2006–2007. Oulun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261670